Johanna Juola ja Tiina Ahonen, Kuuloliitto ry
Kysymys:
Olen tuore eläkeläinen ja joskus mietin, onko kuuloni heikentynyt. Voiko kuulo huonontua huomaamatta? Mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaus:
Ensimmäinen merkki kuulon heikkenemisestä on se, että keskustelukumppanin sanoista on vaikea saada selvää. Tämä korostuu etenkin hälyisissä tiloissa. Puheen erottamisen vaikeudet johtuvat siitä, että etenkin ikään liittyvässä kuulonalenemassa korkeat äänet ja tietyt konsonantit eivät enää kuulu selvästi.
Usein television tai radion äänenvoimakkuutta on lisättävä ja ovikellon tai puhelimen hälytysäänen kuuleminen vaikeutuu. Yhtenä merkkinä kuulon heikkenemisestä voi olla sosiaalisten tilanteiden välttely: alitajuisesti kartetaan tilanteita, joissa joutuu pinnistelemään kuuloaan. Korvat voivat myös soida tai olla muuten tukkoisen tuntuiset.
Valtaosalla ikääntyvistä kuulon heikkeneminen tapahtuu vähitellen, eikä sitä aina havaitse itse. Usein läheiset huomaavat asian ensin.
Ikään liittyvä kuulonalenema on hyvin yleinen. Kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä ja kahdella kolmesta yli 75-vuotiaasta on tutkimusten mukaan jonkinasteinen kuulonalenema.
Jos epäilee kuulonsa heikentyneen, on syytä hakeutua alustaviin kuulontutkimuksiin terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkärille. Alustavien tutkimusten jälkeen lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Jos kuulontutkimuksissa todetaan kuulokojeiden tai muiden apuvälineiden tarve, ne saa julkisessa terveydenhuollossa ilmaiseksi käyttöönsä.
On tärkeää, että kuulontutkimuksiin menee mahdollisimman pian. Hoitamaton kuulonalenema voi aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta – väsymystä ja stressiä. Esimerkiksi ryhmätilanteissa tai vaikkapa juhlissa voi olla vaikeaa osallistua keskusteluun ja yhdessäoloon heikentyneen kuulon vuoksi. Tällaiset haastavat sosiaaliset tilanteet voivat pitkittyessään johtaa eristäytymiseen sekä aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja mielenterveyden häiriöitä.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että heikentynyt kuulo on yksi muistisairauden riskitekijöistä. On kuitenkin todettu, että kuulon kuntoutus tukee kognitiota, muistia ja tiedonkäsittelyä ja voi siten jopa siirtää muistisairauden puhkeamista.
Pelkkänä korvana
Kysymyksiin vastasivat Kuuloliiton asiantuntijat Johanna Juola ja Tiina Ahonen. Kuuloliitto ry on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Kuuloliitto edistää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa kuulovammaisten asemaa, tuottaa tietoa kuulosta ja kuulovammaisuudesta sekä järjestää monipuolista toimintaa kaikenikäisille.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Pippa Laukka, hyvinvointi
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Lähetä kysymyksesi Apu-klinikan sivulla
- Voit myös lähettää kysymyksesi myös sähköpostilla: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.