Koronavirus voi vaikuttaa kuntoon vielä pitkään taudin sairastamisen ­jälkeen, ja myös oireettomasta tai vähä­oireisesta taudista toipuminen voi olla hidasta. Liike on kuitenkin toipumisen kannalta tärkeää, ja liikkeelle kannattaa lähteä, mutta maltillisesti ja omaa kehoa kuunnellen. Harjoitteluun palaamisen aikataulu riippuu ensisijaisesti koronataudin vaikeus­asteesta, oireiden kestosta ja toipumisen vauhdista. Lisäksi tulee ottaa huomioon lajin kuormittavuus sydän- ja verenkiertoelimistölle. Mitä raskaampi laji, sitä varovaisemmin on edettävä takaisin lajiharjoitteluun.

Myös liikkumattomuus voi olla syynä olon heikkenemiseen liikuntasuorituksen aikana tai sen jälkeen. Liikkumattomuuden takia fyysinen ­suorituskyky lähtee nopeasti laskemaan. Paikallaanolon ja virustaudin jälkeen on usein hankala sanoa, milloin kyse on koronan jälkioireista ja milloin fyysisen kunnon laskusta. Molemmissa ilmenee hengästymistä, sykkeennousua ja lihas­väsymystä.

Lieväoireisen koronavirustaudin ­jälkeen suositellaan pidettäväksi harjoitustaukoa, kunnes on ollut oireeton arkielämässä viikon ja oireiden alusta vähintään kymmenen päivää. Sen jälkeen voidaan vähitellen palata harjoitteluun. Asteittainen paluu harjoitteluun kestää vähintään seitsemän päivää. Ensimmäisenä parina päivänä suositellaan kestävyysliikuntaa alle 15 minuutin harjoituksina niin, että syke pysyy alle 70 prosentissa maksimista. Sen jälkeen harjoitusten määrää, kestoa ja intensiteettiä lisätään asteittain. Raskaampaan liikuntaan edetään vasta, kun matalatasoinen ja kevyesti kuormittava harjoittelu tuntuu normaalilta.

Kun aloittaa liikunnan uudelleen sairauden jälkeen, on tärkeää seurata omaa vointia ja tarvittaessa palata takaisin kevyemmälle rasitustasolle, jos tulee oireita tai takapakkia omassa olossa. Erityisesti urheilijoiden on hyvä seurata tarkasti palautumistaan. Mikäli urheilija ei palaudu normaalisti, harjoittelua tulee keventää useiksi päiviksi. Sama ohjenuora pätee myös muista virustaudeista, kuten influenssasta tai nuhakuumeesta, toipumiseen ja liikuntaan paluuseen sairastamisen ­jälkeen.

Jos koronaan liittyy haju- ja makuaistin heikentymistä, niiden palautumista ei tarvitse odotella ennen harjoittelun aloittamista. Taudin jälkeinen lievä nuha tai tukkoisuuskaan ei ole este kevyelle liikunnalle, mikäli olo on muuten normaali.

Kohtalaisen vaikean tai vaikean koronainfektion jälkeen suosittelen aina ensin lääkärin arviota ennen harjoitteluun palaamista. Lääkäriin on otettava yhteyttä myös lievän tai oireettoman taudin ­jälkeen, jos esiintyy poikkeavaa väsymystä, rintakipuja, rytmihäiriöitä, ­hengästymistä tai hengenahdistusta.

Koronasta ja sydänlihastulehduksesta on julkaistu useita tieteellisiä tutkimuksia kahden viime vuoden aikana. Niiden perusteella käsitys on se, että koronaan ei liity sen suurempaa sydänlihastulehduksen riskiä kuin muissakaan virustulehduksissa.

On kovin tavallista, että vointi on jo parempi, kun lähdetään liikkumaan. Treenin jälkeen seuraavana päivänä olo voi kuitenkin olla kipeä. Tämä johtuu siitä, että yksittäinenkin liikuntakerta aiheuttaa immuunijärjestelmässä monenlaisia muutoksia, jotka ovat ­yhteydessä liikunnan tyyppiin, kuormittavuuteen ja kestoon. Kovatehoisen tai pitkäkestoisen harjoituksen jälkeen immuunijärjestelmä on heikentynyt jopa kolme vuorokautta.

Harjoittelussa suunnitelmallisuus on tärkeää. Kevyempiä harjoittelujaksoja tarvitaan, jotta immuunijärjestelmä palautuu. Kannattaa myös pitää mielessä, että yksittäisestä harjoituksesta palautuminen vaatii normaalia enemmän aikaa, vaikka harjoituksen voi tehdä normaalisti ja suorituskyky tuntuisi normaalilta.

Myös ravinto vaikuttaa lähes kaikkiin immuunijärjestelmän osiin. Oikeanlaista energiaa tulee saada riittävästi liikuntaharjoituksen aikana ja sen jälkeen, sillä se vähentää immuunijärjestelmän heikkenemistä.