Kysymys:
Olen 61-vuotias 156-senttinen nainen, joka on jo ohittanut vaihdevuosi-iän. Liikuntani koostuu lähinnä koirakävelyistä, ja askelia tulee päivittäin 8 000–10 000, ellei sada. Lisäksi vähän jumppailen kotona. Minkä verran kaloreita voin syödä päivittäin, jotta en lihoisi? Painoni on tälle hetkellä 55 kiloa, mutta tässä iässä tuppaa tulemaan herkästi lisää.
Vastaus:
Vastaanottokokemukseni perusteella suurimmat ongelmat painonhallinnassa tuppaavat tosiaan olemaan naisilla ja etenkin juuri tuossa iässä. Miehille painonhallinta on usein helpompaa, koska energiankulutus on suurempaa, eivätkä miehet koe vaihdevuosien tuomia ongelmia ainakaan yhtä raskasti.
Laskin kalorintarpeesi luotettavalla Body Weight Planner -työkalulla, joka löytyy netistä englanninkielisenä. Energiantarpeesi on 1 700 kilokaloria: tällä määrällä et lihoisi etkä laihtuisi, jos liikuntatottumukset pysyisivät ennallaan.
Tämä arvio perustuu lukuisten kokoistesi ja saman verran liikkuvien naisten keskiarvoon, mutta yksilölliset erot energiantarpeessa on yllättävän suuria jopa saman verran liikkuvien välillä. Useiden tutkimusten mukaan tuossa 1 700 kilokalorissa voi olla heittoa +/- 20 prosenttia. Siten todellinen energiantarpeesi voi olla 340 kcal pienempi tai suurempi.
Valitettavasti et voi varmuudella selvittää omaa kalorintarvettasi tarkkaan muutoin kuin tekemällä säntillisen kokeilun. Pidä kaikki elämäntavat entisellään, syö kaksi kuukautta keskimäärin 1 700 kcal päivässä ja katso, muuttuuko paino. Jos paino ei muutu, tarpeesi on tuo 1 700 kcal. Jos paino laskee 1 700 kilokalorilla, tarpeesi on suurempi. Jos paino nousee, energiantarpeesi on pienempi.
Lukijalla herää varmaankin kysymys, miten sitten tietää syövänsä juuri 1 700 kcal. Vastaus on, että pitämällä tarkkaa ja lahjomatonta ruokapäiväkirjaa kaikista suupaloista ja juomisista joko Fineli.fi-ruokapäiväkirjapalvelussa tai sulamo.fi-palvelussa tai jossain kännykkään saatavassa appissa, kuten Fatsecretissa, Yaziossa tai Fitness Palissa.
Tällaisen sähköisen ruokapäiväkirjan pito antaa sivutuotteena myös muita oleellisia tietoja ravinnostasi, kuten proteiinin ja kuidun saannin. Ruokapäiväkirjan tekeminen on myös kovasti suositelteltavaa ennen ravitsemusterapeutin tapaamista.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Pippa Laukka, hyvinvointi
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.