Apu

Miksi minun pitää syödä kolesterolilääkkeitä, vaikka mitään sairauden merkkejä ei ole? Apu-klinikka vastaa

Julkaistu: 17.1.2022

Kysymys:

Miksi minun pitäisi syödä ­kolesterolilääkkeitä jo nelikymppisenä, vaikka mitään sairauden oireita ei ole? Sepelvaltimotautihan tulee yleensä vasta vanhempana.

Näytä vastaus

Vastaus:

Osut kansanterveyden ytimeen. Ymmärrän helposti, ettei nuorena tule ajatelleeksi, miksi lääkitystä pitäisi käyttää, kun on oireeton ja parhaassa iskussa.

Valtimokovettumatauti on elämänmittainen jatkumo, joka tulisi pysäyttää niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Sen syntymekanismi on tunnettu jo ­kymmeniä vuosia. Keskiössä paistattelee kolesteroli – ei kokonaiskolesteroli vaan sen pahanlaatuisen osan (LDL) pienimmät hiukkaset, jotka tarttuvat herkästi valtimoiden sisäseinämiin. Sepelvaltimot ovat erityisessä vaarassa, koska niissä ­vierasesineiden poisto toimii vielä ­huonommin kuin muissa valtimoissa.

Kolesteroli kertyy valtimoiden seiniin yksilölliseen tahtiin

Vuosien kuluessa valtimoiden seinämiin alkaa kertyä yksilölliseen tahtiin kolesterolia. Vähin erin sopiviin kohtiin muodostuu plakkeja, joiden pinnalla on sidekudosta.

Yleisimmin kertymät ahtauttavat valtimoa, mutta joskus ne saattavat kasvaa seinämästä ulospäin ja pullistaa sitä kuin sisus­kumia heikossa kohdassa. Tällainen plakki ei näy varjoainekuvissa.

Jos yksilön elämisen tavat ja genetiikka todentuvat epäedullisiksi, elimistössä vallitsee niin sanottu hiljainen tulehdus. Se voi ­syövyttää plakkiin – oli se sitten valmiiksi suonta ahtauttava tai ei – repeämän, jota elimistön hyytymisjärjestelmä alkaa paikata verihiutaleiden johdolla.

Paikalle kehittyy suonta ahtauttava tai tukkiva hyytymä, elleivät elimistön puolustusmekanismit kykene sitä liuottamaan. Pahimmillaan seurauksena on sydäninfarkti.

Maksa poistaa LDL-kolesterolia

Maksasolut poistavat LDL-kolesterolia. Ne syntetisoivat sieppareita eli LDL-­reseptoreja, jotka hakevat maksasolun pinnalta hyvänlaatuisen kolesterolin (HDL) sinne kuljettamia LDL-hiukkasia. Maksasolu hajottaa LDL-kolesterolin, mutta ei mahda sen kolesteroliosalle mitään. Kolesteroli ulkoistetaan sappinesteen mukana ulosteeseen, mutta osa siitä imeytyy suolesta takaisin elimistöön. Tämän ja ravinnon mukana tulevan ­kolesterolin imeytymistä voidaan estää ravintokuiduilla, kasvistanolituotteilla tai lääkkeillä.

Valtimoseinämien LDL-kolesterolia on mahdollista poistaa. Tämä johtaa yleisesti kohentuneiden elämäntapojen kera ­siihen, että plakit kiinteytyvät, pienenevät ja niitä syövyttävä hiljainen tulehdus vähenee, jolloin ne eivät repeile yhtä helposti. Ravintorasvat vaikuttavat siten, että kovat rasvat (eläin- ja maito­rasvat) vähentävät ja pehmeät (kasvi- ja kalarasvat) lisäävät sieppareiden ­synteesiä. Pehmeät rasvat ovat valtimoterveydelle edullisia.

LDL-kolesterolia vähentävät liikunta, ravinnon pehmeät rasvat ja kuitu, muutenkin terveelliset elintavat – ja lääkitys. Etsetimibi estää kolesterolin imeytymistä ja statiini maksan kolesterolisynteesiä, mikä johtaa sieppareiden tuotannon lisääntymiseen. PCSK9-estäjät vähentävät sieppareita tappavia PSCK9-molekyylejä.

Miksi kolesterolilääkitystä tarvitaan?

Kaikkien korkean riskin potilaiden on käytettävä kolesterolilääkitystä. Tähän joukkoon kuuluvat sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavat sekä Finriski-­laskurilla korkeaan riskiin yltävät.

Noin puolet valtimokovettumataudin riskistä koituu perimästä. Pahimmillaan se realisoituu FH-taudissa, jossa puolet LDL-sieppareista on viallisia ja sepelvaltimotaudin vaara yli kymmenkertainen. Suomessa potilaita on noin 10 000–15 000, ja diagnoosi saadaan 90 prosentin varmuudella geenitestillä. Yksilön on syytä olla perillä sukunsa tautitaakasta, ­rasva-arvoistaan ja verenpaineestaan.

Valtimokovettumatauti tai ainakin sen komplisoituminen on ehkäistävissä. Se edellyttää yksilöllisen vaaran kartoittamista ja tiedostamista. Tavoitteena on ehkäistä taudin kehittyminen siihen ­vaiheeseen, jossa plakin repeämästä käynnistyvä hyytymä voi laukaista sydänlihaksen hapenpuutteen ja kammio­värinän kautta äkkikuoleman.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.