Apu

Ketipinorin haittavaikutukset huolettavat - voiko tabletin puolittaa, Kiminkinen?

Tapani Kiminkinen

KuvatAdobe Stock

Kysymys:

Olen 58-vuotias nainen ja käyttänyt unettomuuteen Ketipinoria pienellä annoksella, 25-50 mg noin kaksi vuotta. Olen huolissani lääkkeen haittavaikutuksista aivoihin.

Olen asteittain vähentänyt annosta. Lääkkeen jättäminen pois aiheuttaa unettomuutta, nukahdan vasta aamupuolella. Voiko lääkettä puolittaa, kun siinä ei ole jakouraa?

Melatoniinia olen kokeillut, mutta siitä ei ole apua. Muuten olen perusterve.

Näytä vastaus

Vastaus:

Uni mietityttää. On hyvä, että asioista keskustellaan, sillä meillä on paljon erilaisia näkökulmia unihäiriöihin ja niihin liittyvään lääkehoitoon.

Periaatteessa unihäiriön syy tulisi aina pyrkiä selvittämään. Rapiat 40 vuotta vastaanottotyötä tehneenä tiedän, ettei se ole ollenkaan yksinkertaista, kun potilas istuu siinä vastapäätä. Olisi helpointa mennä sieltä, mistä aita on matalin, ja kirjoittaa suoralta kädeltä lääkettä. Sitähän keskimääräinen potilas on tullut lääkäriltä hakemaan.

Tieteen ja tutkimuksen kritiikki bentsodiatsepiineja (bentso) kohtaan on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen unettomuuden hoitoon, kun sen aiheuttajaa ei voi poistaa, eivätkä lääkkeettömät keinot riitä. Suosituksena on pienimmän tehokkaan annoksen käyttäminen mahdollisimman lyhyen, yleensä enintään 2-4 viikon ajan.

Lääkkeiden teho heikkenee pitempiaikaisessa käytössä, mikä voi johtaa annosten lisäämiseen ja unilääkeriippuvuuteen.

Duodecimissa julkaistussa artikkelissa (kirjoittajat Pertti J. Neuvonen ja Ritva Lähteenmäki) todetaan, että jo kuuden kuukauden kuluttua vieroituksen aloittamisesta monet vieroittuneiden unta, vireystilaa ja elämänlaatua kuvaavat suureet olivat merkittävästi parantuneet verrattuna tilanteeseen ennen vieroitusta tai verrattuna vieroittumattomien ryhmään. Kyseinen artikkeli käsittelee bentsojen pitkäaikaiskäyttöä unilääkkeenä ja niistä vieroittautumista.

Ymmärrän ja tunnustan bentsojen merkityksen raskaammassa psykiatriassa ja hankalan ahdistuneisuuden hoidossa. En tahdo kormuuttaa miniannosta käyttäviä mummojakaan, mutta haluan sanoa, että tutkimusten perusteella vieroittautuminen on suositeltavaa. Lääkärin on tiedostettava, että bentsojen käyttöön liittyy erityisesti ikäihmisillä mm. kaatumistapaturmien ja riippuvuuden riski. Niillä saattaa olla pitkäaikaisia, jopa pysyviä vaikutuksia kognitioon.

Ketipinor ei ole bentso vaan ns. uudemman polven psykoo­silääke ketiapiini. Sitä käytetään pieninä annoksina unta tuomaan, vähän suurempina parantamaan mielialaa ja suurina se on antipsykootti. Lääkettä käytetään yleisesti pienenä annoksena parantamaan yöunta ja muistisairailla myös käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka sitä ei mainita Käypä hoito -suosituksissa. Lääke on oikein annosteltuna ja käyttöajaltaan rajattuna varsin toimiva.

Aina tulee pyrkiä mahdollisimman pieneen annokseen. Ketiapiiniin olen toivonut jo kauan 12,5 mg:n tablettikokoa, mutta lääketeollisuus ei ole siihen lämmennyt, kuten ei muihinkaan miniannoksiin. Pienintä Ketipinorin 25 mg:n tablettia on todella vaikea puolittaa, mutta kyllä sen tehdä saa.

Psykoosipotilaat käyttävät Ketipinoria 600–900 mg:n päiväannoksia vuosikausia, eikä heilläkään ole ilmennyt aivomuutoksia. Näin ollen miniannos on turvallinen. Riippuvuutta lääkkeeseen ei kehity. Melatoniini on lisäravinne, eikä sen todennettu teho ole kummoinenkaan. Ainakaan sen jatkuvalle käyttämiselle ei ole perusteita.

Julkaistu: 14.10.2019

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.