Apu

En muista uniani koskaan aamulla – Voiko tämä johtua Ketipinorista ja muista lääkkeistä? – Apu-klinikka vastaa

Julkaistu: 9.9.2021

Kysymys:

Minulla on erikoinen ”vaiva”. Aamuisin en muista yöllä näkemiäni unia. Jotenkin tajuan, että olen nähnyt unta, mutta mitään en muista. Epäilen, että tämä voisi johtua käyttämistäni lääkkeistä: Simvastatin 40 mg, Amlodipin 5 mg aamulla ja illalla, Candesartan 16 mg sekä Ketipinor 2 x 25 mg. Tätä on jatkunut parisen vuotta, mutta lääkkeitä olen käyttänyt kauemminkin. Eihän tämä suuri vaiva ole, mutta mieltä se vaivaa.

Näytä vastaus

Vastaus:

Moni asia saa mielessämme joskus happaman maun, kun toteamme käsiämme levitellen toiveittemme kohteesta, että sehän olikin hiekkaa, vettä, katinkuntaa tai unta vain. Unelmamme poksahtavat kuin Armi Aavikon ilma­pallorinnat ravintolashow’n kliimaksissa.

Uni on tiedostettu viime vuosina merkittäväksi terveyden lähteeksi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen: kevyeen ja syvään perusuneen, vilkeuneen (REM) sekä valveeseen, jonka osuudeksi on laskettu noin yhden prosentin siivu. Näistä muodostuu sykli, joka esiintyy keskimäärin 4–6 kertaa yössä. Yöunen määrä vähenee elämänkaarella syntymästä vanhuuteen.

Unen aikana soluvälitilat laajenevat aivoissa, jolloin aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan solujen sinne lykkäämiä kuona-aineita. Syvän unen aikana huolletaan hermosolujen välisiä liitoksia.

"Aivot jatkavat ­toimintaansa unen aikana ja käyvät läpi tapahtumia. Mitään muuta tunnettua merkitystä unilla ei ole. Niillä ei ole ennustusarvoa, vaikka kristallipallon ­asemaa mieluusti tarjotaan."
Tapani Kiminkinen

Yöunen aikana syntyy myös uusia hermosoluja erityisesti sellaisille aivojen alueille, jotka ovat keskeisiä muistin ylläpitämisessä. Lisäksi elimistö vahvistaa unessa suojautumista taudinaiheuttajia vastaan (pro­fessori Timo Partonen). Uni vertautuu ­rallitiimiin: huoltotauot ovat tarpeen.

Vilkeuni liittyy unikuviin, jotka kumpuavat alitajunnasta. Aivot jatkavat ­toimintaansa unen aikana ja käyvät läpi tapahtumia. Mitään muuta tunnettua merkitystä unilla ei ole. Niillä ei ole ennustusarvoa, vaikka kristallipallon ­asemaa mieluusti tarjotaan. Vilkeunen aikaiset unet aistitaan usein värikkäinä seikkailuina ja pitkäkestoisina tarinan juoksutuksina. Nykyään tiedetään, että unia koetaan myös syvän unen aikana, mutta ne ovat tylsempiä.

Keskustelin kysymyksestäsi Hannu Lauerman kanssa. Sillä, ettet muista unia, ei ole sinänsä merkitystä. Se ei kerro ­mistään ongelmasta. Lauerma muisteli kollegaansa, jolle oli käynyt vanhemmiten samoin ja ilman muistisairautta. Lääkkeilläsi ei ole osuutta asiaan, vaikka ­Ketipinorilla onkin vaikutusta keskus­hermostoon ja Simvastatin pääsee rasvaliukoisena veri-aivoesteen läpi.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.