Moni asia saa mielessämme joskus happaman maun, kun toteamme käsiämme levitellen toiveittemme kohteesta, että sehän olikin hiekkaa, vettä, katinkuntaa tai unta vain. Unelmamme poksahtavat kuin Armi Aavikon ilma­pallorinnat ravintolashow’n kliimaksissa.

Uni on tiedostettu viime vuosina merkittäväksi terveyden lähteeksi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen: kevyeen ja syvään perusuneen, vilkeuneen (REM) sekä valveeseen, jonka osuudeksi on laskettu noin yhden prosentin siivu. Näistä muodostuu sykli, joka esiintyy keskimäärin 4–6 kertaa yössä. Yöunen määrä vähenee elämänkaarella syntymästä vanhuuteen.

Unen aikana soluvälitilat laajenevat aivoissa, jolloin aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan solujen sinne lykkäämiä kuona-aineita. Syvän unen aikana huolletaan hermosolujen välisiä liitoksia.

Yöunen aikana syntyy myös uusia hermosoluja erityisesti sellaisille aivojen alueille, jotka ovat keskeisiä muistin ylläpitämisessä. Lisäksi elimistö vahvistaa unessa suojautumista taudinaiheuttajia vastaan (pro­fessori Timo Partonen). Uni vertautuu ­rallitiimiin: huoltotauot ovat tarpeen.

Vilkeuni liittyy unikuviin, jotka kumpuavat alitajunnasta. Aivot jatkavat ­toimintaansa unen aikana ja käyvät läpi tapahtumia. Mitään muuta tunnettua merkitystä unilla ei ole. Niillä ei ole ennustusarvoa, vaikka kristallipallon ­asemaa mieluusti tarjotaan. Vilkeunen aikaiset unet aistitaan usein värikkäinä seikkailuina ja pitkäkestoisina tarinan juoksutuksina. Nykyään tiedetään, että unia koetaan myös syvän unen aikana, mutta ne ovat tylsempiä.

Keskustelin kysymyksestäsi Hannu Lauerman kanssa. Sillä, ettet muista unia, ei ole sinänsä merkitystä. Se ei kerro ­mistään ongelmasta. Lauerma muisteli kollegaansa, jolle oli käynyt vanhemmiten samoin ja ilman muistisairautta. Lääkkeilläsi ei ole osuutta asiaan, vaikka ­Ketipinorilla onkin vaikutusta keskus­hermostoon ja Simvastatin pääsee rasvaliukoisena veri-aivoesteen läpi.