Apu Terveys

Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä: Olen umpikujassa – Joudunko taas sairaalakierteeseen vai pääsenkö edes hoitoon? Apu-klinikka vastaa

KuvatAlamy / All Over Press
Julkaistu: 4.8.2022

Kysymys:

Sairastan masennuspainotteista kaksisuuntaista mieli­alahäiriötä. Nuorempana oli myös hypomaniajaksoja, jolloin tein kaikkea älytöntä, juopottelin, tuhlasin rahani, irtisanouduin työpaikoista ja katkaisin ihmissuhteita. Sitten tuli unettomuus, ja sen jälkeen pitkiä masennusjaksoja. Muutostilanteissa oireet ovat silloin tällöin palanneet. Vointi on kuitenkin tähän asti tasoittunut, kun olen pitänyt huolta säännöllisistä elämäntavoista ja lääkityksestä sekä keskustellut ammattilaisen kanssa. Edellisestä sairaalahoidosta on yli kymmenen vuotta. Koronan aikana monet ryhmät, joissa kävin, jäivät tauolle. Jäin enemmän yksin kotiin, ja ulos lähteminen ja asioiden hoitaminen on vaikeaa. Lähipubeista olen löytänyt juttuseuraa, vaikka tiedän, ettei alkoholi tee minulle hyvää. Juuri nyt myös sota pelottaa, ja ahdistus on alkanut lisääntyä. Monesti pyörin öisin unettomana. Mieleen on alkanut nousta kuolema-ajatuksia, kuten nuorempana. Joudunko uudestaan sairaalakierteeseen vai pääsenkö edes hoitoon? Olen jotenkin umpikujassa enkä tiedä, miten pääsisin eteenpäin.

Näytä vastaus

Vastaus:

Kuten aiempien kokemustesi pohjalta totesit, alkoholi on tässä tilanteessa huono ratkaisu. Toisaalta juttuseura on tärkeää. Kun on liian pitkään yksin, asiat alkavat paisua omassa päässä helposti pelottavaan suuntaan.

Ulkopuolista keskusteluapua kannattaa hakea aina, kun itsestä siltä tuntuu, ja mieluummin varhain ja ennakoiden kuin vasta oireiden pitkittyessä. Terveyskeskuksessa on mahdollista keskustella viisi kertaa psykiatrisen hoitajan kanssa, mikä usein jo auttaa tämäntyyppisissä tilanteissa.

Kannattaa myös tarkistaa omasta lääkityksestä vastaavan lääkärin kanssa, onko lääkitys ajan tasalla ja onko tarpeen ja mahdollista saada lähete psykiatrian poliklinikalle tehostetumman tuen ja hoidon piiriin. Kerroit, että pelkäät sairaalaan joutumista.

On hyvä miettiä, mikä siinä pelottaa. Voisiko sairaalajaksoa ajatella mahdollisuutena pohtia nykyistä elämän­tilannetta ammattilaisen kanssa, mikä auttaa ottamaan uutta suuntaa? Voisiko sitä ajatella tarpeellisena huoltotoimenpiteenä, joka auttaa ylläpitämään ja vahvistamaan itselle tuttuja, hyviä toimintamalleja, jotta sairaus ei valtaa arkea uudelleen?

Akuutin tilanteen laukaisemisessa auttaa kuitenkin usein jo pari keskustelua ammattilaisen kanssa. Tähän erikoistuneita neuvontapalveluja ovat esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chat ja neuvontapuhelin.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa hyvinvointia tukee erityisesti säännöllinen elämänrytmi. Samat, tutut, arkiset asiat auttavat tässäkin tilanteessa.

Monet alueelliset ja valtakunnalliset vertaistukiryhmät ovat korona-ajan jälkeen onneksi jälleen aloittaneet toimintansa sekä kasvokkain että verkossa. Kannattaa selvittää, joko tutut ryhmät ovat alkaneet kokoontua ja onko tullut jotain uutta ja kiinnostavaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneilla on oma yhdistys Kaksisuuntaiset ry, jonka maksuton tarjonta löytyy osoitteesta kaksisuuntaiset.yhdistysavain.fi. Tietoa saa myös Mielenterveyden keskusliiton tapahtumakalenterista.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa hyvinvointia tukee erityisesti säännöllinen elämänrytmi, ja sinulla on tästä jo paljon omaa kokemusta. Samat, tutut, arkiset asiat auttavat tässäkin tilanteessa. Pyri siis huolehtimaan päivärytmistä, levosta, ihmissuhteista, ruokailusta ja lääkityksestä. Olisiko mahdollista pysähtyä pohtimaan nykyistä vuorokausirytmiä ja ajankäyttöä vaikkapa paperin ja kynän kanssa? Miten lepo, mielekäs toiminta, ihmissuhteet ja arjen pakolliset askareet sijoittuvat vuorokauteen? Ovatko ne tasapainossa? Onko jotain liikaa tai liian vähän? Mitä voisit lisätä tai vähentää, jotta voisit paremmin? Mitä muutoksia huomaat aiempaan verrattuna?

On merkityksellistä, että tekee päivän mittaan itselle iloa ja voimaa tuovia asioita. Ne auttavat myös mieltä rauhoittumaan ja keskittymään oman elämän hyviin puoliin uhkakuvien ja pelkojen sijaan. Mielen rauhoittamiseen löytyy netistä paljon ohjeita ja harjoituksia. Turvallinen ja tutkittuun tietoon perustuva sivusto on esimerkiksi mielenterveystalo.fi.

Olet havainnut muutoksia voinnissasi ja olet niistä huolestunut, mikä kertoo jo sinulla olevista selviytymiskeinoista. Edellä olevien vinkkien avulla voit vahvistaa ja etsiä elämääsi asioita ja ihmisiä, joiden kanssa pääset jakamaan tuntemuksiasi ja vahvistamaan luottamusta siihen, että elämä kantaa.

Mielenterveys lujilla

Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijat vastaavat

  • Merja Smahl, sosiaalityöntekijä,  YTM, kuntoutus­suunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto
  • Mirva Laine, Mielenterveyshoitaja, kuntoutusneuvoja, Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö, joka tarjoaa sairastuneille ja heidän läheisilleen tukea: tietoa mielenterveyden häiriöistä, asiantuntija- ja vertaistukea toipumiseen sekä neuvontaa muun muassa talous- ja lakiongelmiin sekä käytännön pulmiin.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.