Apu

Esivaihdevuodet: Mitä niillä tarkoitetaan ja voiko niitä jotenkin mitata? Apu-klinikka vastaa

KuvatAll Over Press AOP
Julkaistu: 4.1.2022

Kysymys:

Viime aikoina on alettu puhua yhä enemmän esivaihdevuosista, mutta mitä termi todella tarkoittaa? Onko esivaihdevuosille jonkinlaista määritelmää ja pystyykö niiden alkamista mittaamaan esimerkiksi verikokeella? Minkälaisia oireita ­esivaihdevuodet aiheuttavat verrattuna varsinaisiin vaihdevuosiin?

Näytä vastaus

Vastaus:

Esivaihdevuosilla tarkoitetaan aikaa, joka edeltää varsinaisia vaihdevuosia. Tuolloin hormonitasot heittelevät paljon ja kuukautisista voi tulla epäsäännölliset. Myös niiden runsaus ja kivuliaisuus voi muuttua aiemmasta.

Tämä vaihe voi alkaa pian 40 ikävuoden jälkeen. Aivo­lisäkkeen on tehtävä tällöin entistä enemmän töitä saadakseen munasolun kypsymään ja munasarjat tuottamaan estrogeeniä ja muita hormoneja. Se johtaa välillä hyvin lyhyeen kuukautiskiertoon, mutta välillä kuukautisten väli pitkittyy. Ovulaatio jää tapahtumatta noin puolessa kierroista. Iän karttuessa munasolujen määrä vähenee ja munasarjan koko ­pienenee.

Syntyessämme munasoluja on 1–2 miljoonaa kappaletta, mutta jo murrosiässä niiden määrä on vähentynyt kolmasosaan. Hedelmällisessä iässä munasoluja on satojatuhansia ja munasarjan koko noin kolme senttimetriä, mutta vaihdevuosissa määrä vähenee satoihin ja koko yhteen senttiin. Myöhemmällä iällä munasarja kuihtuu sidekudoksesta koostuvaksi juosteeksi, jota ei voi gynekologisessa ­tutkimuksessa normaalisti tuntea tai ultra­äänitutkimuksella erottaa. Vaihdevuodet lasketaan alkaneeksi, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi.

Kyse on aikuisen naisen murrosiästä, joka vähitellen helpottaa ja jolloin aletaan sopeutua uuteen elämänvaiheeseen. Se on monelle helpotus.
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Jatta Rautkorpi

Tyypillisiä esivaihdevuosioireita ovat kuukautiskierron häiriöt, mielialan heittely, hikoilu, kuumat aallot, unihäiriöt ja pms-oireiden hankaloituminen. Monesti kuvaan asiakkaalle, että tässä hedelmällisen iän toisessa ääripäässä tapahtuvat samat muutokset kuin murrosiässä, mutta käänteiseen suuntaan.

Kyse on aikuisen naisen murrosiästä, joka vähitellen helpottaa ja jolloin aletaan sopeutua uuteen elämänvaiheeseen. Se on monelle helpotus: pian ei tarvitse kärsiä enää kuukautisvaivoista, pelätä raskautta tai olla hormonien heiteltävänä. Ikääntymistä on turha pelätä vaihdevuosien vuoksi: muutokset kehossa ovat enemmän yhteydessä geeneihin ja elämäntapoihin kuin munasarjojen toiminnan muutoksiin.

Juuri esivaihdevuosi-iässä on hyvä ottaa vastuuta kehostaan, päivittää liikuntatottumukset ja ruokavalion koostumus sekä varata riittävästi aikaa sekä palautumiselle että levolle. Mahdollinen tupakointi on syytä lopettaa. Myös seksuaalisuudessa on mahdollisuus löytää uusi vaihe ja alkaa nauttia vapaasti juuri sillä tavalla kuin itse haluaa, kumppaniaan toki kunnioittaen. Viimeistään nyt on aika hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on.

Niin esivaihdevuosien kuin varsinaisten vaihdevuosienkin diagnoosin tekoon tarvitaan harvoin verikokeita. Tyypillinen ikä ja oireet kertovat, mistä on kyse, kun muut mahdolliset syyt on poissuljettu. Ainoastaan alle 40-vuotiaalla naisella on hyvä tarkistaa verikokein, onko todella kysymys munasarjojen toiminnan hiipumisesta.

Ei ole olemassa tiettyä hormoniarvoa, jonka perusteella nainen tarvitsisi hormonikorvaushoitoa, vaan hoitoa käytetään häiritsevien oireiden helpottamiseksi. Verikokeiden perusteella on myös mahdotonta ennustaa vaihdevuosien alkamis­ikää. On tutkittu erilaisia merkkiaineita ja tarkasteltu ultraäänikuvantamisen mahdollisuuksia, mutta käyttökelpoista ennustusvälinettä ei ole löytynyt.

Esivaihdevuosien hormonihoito on usein haasteellista, koska oma hormonitoiminta heittelee paljon. Välillä tarvittaisiin paljon korvaavaa hormonia, mutta välillä oma hormonipyrähdys puskee läpi hoidon, mikä myös voi aiheuttaa hankalia oireita. Vaihdevuosissa munasarjojen estrogeenituotanto hiipuu pysyvästi, ja tuolloin on helpompaa korvata puuttuva hormonivaikutus. Esivaihdevuosissa on siis erittäin tärkeää korjata elämäntapa-­asioita, joihin pystyy itse vaikuttamaan.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.