Apu

Voiko älykellon ja älysormuksen mittaustuloksiin luottaa? Apu-klinikka vastaa

Julkaistu: 21.4.2022

Kysymys:

Kuinka paljon älykellon tai -sormuksen antamiin lukemiin voi luottaa? Onko eroa siinä, miten luotettavasti laitteet mittaavat esimerkiksi unta, hengitystiheyttä, sykettä ja ­askeleita? Olen joskus miettinyt, voiko mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella tehdä jopa jonkinlaista haittaa itselleen.

Näytä vastaus

Vastaus:

Aiemmin älykelloja ostettiin yleensä urheilusuoritusten mittaamiseen, mutta nyt niitä hankitaan unen ja palautumisen seuraamiseen. Älykellot tarjoavat monipuolisia ominaisuuksia, kuten suorituksen automaattisen tunnistuksen sekä unen, palautumisen ja stressitason seurannan. Useimmissa älykelloissa, aktiivisuusrannekkeissa ja muissa puettavissa sensoreissa on nykyisin monipuoliset unenseurantaominaisuudet. Pitää silti muistaa, että tällaiset laitteet ovat arjen ja hyvinvoinnin tueksi suunnattua terveysteknologiaa, mutta niitä ei käytetä lääketieteelliseen diagnostiikkaan.

Kaikki unen seurantaan käytettävät laitteet antavat suuntaa nukkumiseen ja sen laatuun, mutta lääketieteellisen tarkkaa tulosta niiden avulla ei voida saavuttaa. Ne ovat kuitenkin erinomainen apu kannustamaan elämänmuutoksessa ja esimerkiksi nukkumisajan seuraamisessa. Hyvin nukuttu yö antaa elimistölle aikaa palautua ja herätä pirteänä uuteen päivään.

Hyvinvoinnin tukena älykellot ovat mainio renki mutta huono isäntä. Kannattaa siis hyödyntää niiden tarjoama tieto ja verrata sitä siihen, kuinka virkeäksi tuntee itsensä herätessä. Oma ­tuntemus on lähes aina pettämätön ja paras mittari. Tavoitteellisesti urheilevilla puettavien sensorien käyttö on perusteltua, sillä laitteilla saadaan seikkaperäistä tietoa harjoitusten sisällöstä ja kehon reaktioista rasituksen aikana ja sen jälkeen. Urheilijat ovat usein mestareita ­tunnistamaan esimerkiksi liiallisen kuormituksen tai sairastumisen aiheuttamia pieniäkin muutoksia kehossaan. Tällöin älykello auttaa soveltamaan harjoittelua ja lepoa tarkoituksenmukaisesti.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kattavasti älykellojen tarkkuutta ja luotettavuutta. Tulosten perusteella puettavat sensorit eivät yllä luotettavuudeltaan terveydenhuollon laitteiden tasolle eivätkä siksi sovellu lääketieteelliseen käyttöön. Jokapäiväisessä käytössä ja oman hyvinvoinnin tukena ne ovat silti luotettavuudeltaan hyvällä tasolla. Harvardin yliopiston tutkimuksessa verrattiin mittareiden luotettavuutta paikallaan ollessa, syvään hengittäessä, näppäimistöllä kirjoittaessa ja kävellessä. Tulokset osoittivat, että kävellessä mitatut sykkeet olivat hivenen oikeaa syketasoa korkeampia, mutta ­näppäimistöä käyttäessä mittauksen syketaso oli todellista tasoa matalampi. Tähän saattoi olla syynä se, että kirjoittaessa ranne liikkui, mikä aiheutti mittausteknisiä häiriöitä älykellon sensorin ­kosketuspintaan iholla.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.