Blogit - uusimmat julkaisut yli 40 bloggarilta

Kalervo Kummola, 74, keskeyttää Avun toimittajan jääkiekkoaiheiset kysymykset ja tiedustelee yllättäen: Tuleeko tästä nyt kokonaan kiekkohaastattelu? – Joskus vähäsen harmittaa, että kiekko on lyönyt niin vahvan leiman, hän sanoo. Kummola on ollut varsinainen pyörremyrsky jääkiekon, bisneksen, Turun, Tampereen, politiikan ja tv:n maailmassa. Paitsi toisin kuin pyörremyrsky, hän ei hajota vaan hallitsee. Jari Korkin ja Kummolan tekemässä kirjassa Kale – Rautakansleri (Otava) on listaus päähenkilönsä 55 eri työpaikasta, yrityksestä ja luottamustehtävästä. Huomionosoituksia, kuten ansiomerkkejä hänellä on 20. Kirjassa mainitaan nimeltä yli 1000 ihmistä. Jos Kummola ei halua tulla määritellyksi vain jääkiekon kautta, onko hän sitten mieluummin talousvaikuttaja tai kuntapoliitikko? – Tilanteesta riippuen. Roolit ovat menneet vähän sekaisinkin. Tällä hetkellä olen Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja ja vastaan Tampereella 40 yhtiöstä. Se on aika iso tehtävä. Työ Olympiakomiteassa ja vuoden 2022 jääkiekon MM-kilpailujen valmistelut ovat mielessä päällimmäisiä. Tampereelle jouluna 2021 valmistuvan Uros Live -areenan hyväksi Kummola tekee paljon. – Minua kiinnostavat hankkeet, joista jää jotakin näkyvää seuraaville sukupolville. Ympäristöasiat kiinnostavat minua. Ei se, että torpataan autoliikenne, mutta luonnonsuojelu ja Itämeri ovat lähellä sydäntäni. Makein voitto kaikissa toimissasi? – Sportin puolella se, että olen saanut olla muiden mukana kehittämässä jääkiekon MM-menestystä ja halleja. Mutta vielä olennaisempi ilo Kummolalla on. – Tärkein voitto on perhe ja se, että olen saanut olla niin kauan naimisissa saman henkilön kanssa. Kummola ja Tuula Kuusela tapasivat 54 vuotta sitten sokkotreffeillä ja menivät naimisiin 51 vuotta sitten. Myös kaksi lasta ja kaksi lastenlasta tuntuvat saavutuksilta. 12-vuotiasta poikaa ja 8-vuotiasta tyttöä hän kuvaa sanalla ilopillerit. Kalastus on ollut isoisän ja lastenlasten yhteistä tekemistä saaressa. Kaupungissa Kummola ”käy kaupoilla” heidän kanssaan. Kihlajaiskuva 1967. Kun Tuula Kummola joutui muuttamaan Kalervonsa kanssa Turusta Tampereelle, se tuntui aivan kamalalta. Albumikuva kirjasta Kale - Rautakansleri. "Kotini oli hyvin uskonnollinen" Kalervo Kummola on kiitollinen siitä, että sai kasvaa uskovaisessa kodissa. Vanhemmat kokivat helluntaiherätyksen, kun Kale oli pieni. Kaleksi häntä on aina kutsuttu perhepiirissä. Ensin uskoon tuli äiti Aili ja sitten isä Eino. ”Siihen loppui isän viinanjuonti ja tupakanpoltto, tosin viinan kanssa päätös ei ihan aina pitänyt”, Kummola kertoo kirjassaan. Kale kävi 10-vuotiaasta saakka isänsä mukana töissä rakentamassa taloja kesäisin. Yhden kesäviikon hän vietti aina seurakunnan leirillä. Perhe muutti Australiaan, kun poika oli 13, ja palasi parin vuoden kuluttua takaisin Turkuun. Kale perusti helluntaiseurakuntaan jääkiekkojoukkueen. Kalen armeija-aikana perhe lähti uudestaan Australiaan. Oli tarkoitus seurata perässä, mutta itsenäinen elämä seurusteluineen alkoi juurruttaa häntä Turkuun. Muuttoa Australiaan hillitsi sekin, että Kummola upseerikoulun käyneenä olisi voinut joutua Vietnamin sotaan. – Arvasin, että minut olisi kuitenkin ”arvottu” sotaan. Sinnehän joutui miehiä kolmen neljän viikon koulutusten jälkeen, Kummola sanoo. "Isän kuolema tulee mieleen usein" Isän ja pojan suhde säilyi läheisenä etäisyydestä huolimatta. Kummola kokee olleensa isänsä kaltainen. Isä kuoli 84-vuotiaana vuonna 2004. Kummola sanoo, ettei toivu siitä koskaan. – Se oli elämäni raskain kokemus. Asia tulee mieleeni usein. Isä oli erittäin skarpissa kunnossa. Myöhemmin äidin kuolema ei tullut samalla tavalla yllätyksenä. En päässyt kummankaan hautajaisiin. Australiassa vainajat pitää haudata nopeasti, Kummola kertoo Avulle. Kirjassa Kummola kertoo myös muutamien ystäviensä ja yhteistyökumppaneidensa kuolemista. Lahtelaisen sosialidemokraatin, entisen valtiosihteerin ja jääkiekkoaktiivin Teemu Hiltusen viimeisen kohtaamisen kuvaus on koskettava. Kummola vieraili syöpää sairastaneen ystävänsä kotona. Tapaaminen päättyi sanoihin: ”Sanoin, että taivaassa tavataan. En muistanut, että Hiltunen oli ateisti. Hän sanoi, ettei taivasta ole. Minä siihen, että en olisi niin varma. Ne olivat viimeiset sanamme”, Kummola kertoo kirjassaan. Kummola kuuntelee usein kristillistä Radio Dei -kanavaa. Kun ikää on tullut lisää, usko on saanut suuremman sijan elämässä. Kirjansa lopussa hän puhuu Vapahtajasta ja loppusanoiksi toivottaa lukijoille Jumalan siunausta. – Kyllä se tulee ihan sydämestä, Kummola vakuuttaa. – Toivoisin, ettei kukaan pelkäisi minua. "Olen halki, poikki, pinoon -luonne" Kuntapäättäjänä Kummola haluaa olla ihminen, joka auttaa kaupunkilaisia, myös ihan tavallisia ihmisiä vaikkapa kaava-asioissa. – Saa aina soittaa, ottaa yhteyttä. Minulla on ärjy olemus. Olen kuullut, että minua on vaikea lähestyä. Mä väitän, että mua on erittäin helppo lähestyä. Milloin vaan. Autan jos voin. Kuunteleeko rautakansleri eriäviä mielipiteitä? – Tottakai varsinkin politiikassa pitää kuunnella eriäviä mielipiteitä. Kyllä se joskus ottaa vähän koville, kun itse on poikki ja pinoon -luonne. Enemmän minua harmittaa se, jos asiat eivät mene eteenpäin kuin se, että joku on eri mieltä. Pyörittäminen ja vitkuttelu ovat myrkkyä minulle. 51 vuoden suhde. Kalervo ja Tuula Kummola kuvattuna vuonna 2013. "Pelaajat ovat samanlaisia kuin ennenkin" Ovatko jääkiekossa pelaajatyyppi ja ihmiset muuttuneet sitten 1970-luvun, jolloin aloittelit jääkiekkobisneksessä? – Ei ihminen ole muuttunut miksikään. Pelaajat ovat pelaajia, Vasta sitten kun he lopettavat pelaamisen, he muuttuvat. Nykyään fyysisesti treenataan enemmän kuin joskus 70-luvulla. – Alkoholin käyttö on asia, joka on muuttunut täysin. Kosteat illat kuuluivat asiaan. Kyllä ne ovat nykyään minimissään. Tampereen valtuutettujen namurahat Kummola kertoo namurahoista 1990-luvun Tampereen kuntapolitiikassa. Jos kaikki valtuutetut pääsivät yhdessä budjettisopuun, kaikki saivat namurahaa. – Usein se oli 50 000 markkaa per valtuutettu. Sen sai laittaa mihin halusi, asioihin, jotka kuuluivat kunnan toimialaan. Se oli yleinen tapa silloin. Raha tuli viime kädessä veronmaksajilta. – Aika hyvin se toimi silloin. Välillä sitä käytettiin, välillä ei. Joskus meillä oli niin, että minä johdin puhetta – olin valtuustoryhmän puheenjohtaja – ja teimme budjetin. Joka ikinen valtuutettu oli budjettisovussa mukana. Se on erittäin harvinaista. Jos kaikki eivät olleet, hehän eivät myöskään saaneet ekstraa. – Politiikka on tämmöistä yhteispeliä. Ei tässä pysty paljon sooloilemaan. Kummola ei koe olevansa kovin kummallinen menestyjä, koska menestys on tullut pikkuhiljaa. Bill Clinton teki vaikutuksen Kummola on pyörinyt kuninkaallisten aitioissa, tavannut tähtiä ja kätellyt valtioiden päättäjiä. Hetken hän tavoitteli kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajuutta, kunnes ymmärsi väistää Putinin sveitsiläistä ystävää René Faseliä. Tunnetko olevasi erikoinen ihminen? – En todellakaan. Olen pikkuhiljaa tähän ajautunut. En olisi lapsena osannut kuvitella Raision takakylillä, mihin kaikkialle sitä joutuu. Kun saa vähän kerrallaan, ei ihminen kovin paljon muutu. Kaikista tapaamistaa ihmisistä Kummola on ollut vaikuttunein presidentti Bill Clintonista. – Clintonissa oli jotakin sellaista karismaa, jota ei monessakaan ihmisessä ole. Sitä on vaikea selittää. Karismaa joko on tai ei ole. Hänessä oli jollain lailla hohtoa. "Olin aika ujo" Yleensä Kummola on päätynyt ylimmän päättäjän paikalle, oli kyse sitten huvitoimikunnasta tai bisneksestä. Kummola ei pelkää mitään, mutta ujous on häntäkin vaivannut, erityisesti nuorena Unileverin budjettipäällikkönä. – Unileverin aikana en joutunut esiintymään. Kynnys esiintymisiin muodostui aika korkeaksi. Olin aika ujo pitkään. – Jollain lailla poliitikon ura oli vaikea, enhän minä kehdannut jakaa toreilla ja turuilla jotakin brosyyreitä. Toisille sellainen on luonnollista. Viimeinen ujous häipyi vasta viisikymppisenä kokemuksen myötä. Teemu Selänne ei kysele vointejaKummolan kirjassa Teemu Selänne kertoo poikkeuksellisen monisanaisesti kolaristaan Kummolan kanssa vuonna 1999. Ralliautoilija Teukka Salaman hahmossa hän törmäsi Kummolaan Ikaalisissa suljetulla tieosuudella. Kummola loukkaantui vakavasti ja joutui teholle. Onnettomuuden myötä, kantapää murskana Kummola alkoi pohtia uudelleen arvojaan. ”Kolari veti kyllä mielen matalaksi. Sairaalassa pohdin, miksi minulle piti käydä näin. Pari kertaa tuli itkukin”, kirjassa kerrotaan. Selänne sai 250 000 markan sakot. Jääkiekkoilija pysyi onnettomuudesta varsin vaitonaisena myös Kummolan suuntaan. Miehet keskustelivat siitä kunnolla vasta viisi vuotta tapahtuman jälkeen. ”Joskus olisin toivonut, että hän olisi kysynyt, miten käsi tai jalka jaksavat. Luulen, että hän on yrittänyt unohtaa”, Kummola sanoo. Koronakevät saaressa oli upea kokemus Koronakesä oli rautakanslerille hyvä. Ilman MM-kisoja kevät tuntui aluksi oudolta. Koskaan aiemmin hän ei ole saanut viettää toukokuuta saaressaan, joka sijaitsee Kustavin-Uudenkaupungin tietämillä. – Se oli aivan upea kokemus. Bongasin yli 50 eri lintulajia. – Ei koronakriisi pelkästään miinusmerkkinen asia ole. Toivottavasti tämä herätti koko ihmiskunnan. Mentiinkö liian lujaa? Saaressa ollessaan hän ei tee paljon mitään: havainnoi, lueskelee ja katselee telkkaria. Kummola omisti ennen osan VipVisionista, joka tuotti suuren osan MTV:n viihdeohjelmista. Kun sarjoja pystyttiin kuvaamaan kustannustehokkaasti jopa kuusi osaa päivässä, ”rahaa tuli kuin suokuokalla”. Kummola oli taustalla monissa takavuosien suosikkiohjelmissa, kuten Onnenpyörässä ja Hyvissä herroissa, jota isännöi fiktiivinen hahmo kauppaneuvos Paukku. Hän oli myös perustamassa Suomeen Nelosta. Nykyään Kummola katsoo urheilua, kahdet kolmet uutiset, luontodokumentteja, ruotsalaisia dekkarisarjoja ja musiikkiohjelmia. – Sydämen asialla -sarjasta olin jo vähän riippuvainen. Kalervo Kummolan ja Jari Korkin tekemä muistelukirja Kale – Rautakansleri ilmestyi 2.9.2020.