Apu

Ystävien puute on terveysriski



Ystävien puute on terveysriski

Yksinäisyys on musertava kokemus. Niin musertava, että joka neljäs yksinäinen olisi valmis alentamaan elintasoaan, jos saisi edes yhden ystävän.
Teksti Apu-toimitus

Dosentti, yksinäisyystutkija Niina Junttilalta ilmestyi alkuvuodesta kirja Kavereita nolla.

Viime vuonna hän oli tekemässä usean yliopiston ja Helsingin Sanomien kanssa yksinäisyyskyselyä, johon kertyi 30 000 vastausta.

– Minut yllättää edelleen, miten huonosti yksinäiset lapset voivat. Yksinäisyyden aiheuttama masennus ja ahdistus ovat valtava taakka, Junttila sanoo.

Hän tietää, että suomalaislasten yksinäisyys näyttäytyy lohduttomampana kuin esimerkiksi kreikkalaisten.

Yksinäisyys sairastuttaa myös fyysisesti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan se heikentää immuunipuolustusjärjestelmää, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja muuttaa aivojen hormoni- ja stressinsäätelymekanismeja.

Yksinäisyyden kokemuksissa on kaksi piikkiä: varhaisnuoruus ja vanhuus. Väliin mahtuu myös ruuhkavuosina pieniä lapsia yksin hoitavia vanhempia sekä sinkkuja, joille yksinäisyys on arkea.

– On huolestuttavaa, että yksinäisyys periytyy. Sen pohjavirta elämässä on vahva: lapsena ja nuorena yksinäisyyttä kokenut on helposti osaton myös vanhuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Väestöliitto, HelsinkiMissio ja Suomalainen yksinäisyystutkijaverkosto etsivät yhdessä toimia yksinäisyyden lievittämiseksi. Teema halutaan muun muassa seuraavaan hallitusohjelmaan.  

Teksti: Riitta Heimonen

Kuva: 123rf

Julkaistu: 16.4.2015