Rahoitus on hallitusohjelman mukaan tarkoitus uudistaa niin, että Yleisradiolla on jatkossakin merkittävä rooli moniarvoisena ja riippumattomana tiedonvälittäjänä sekä kulttuurin tuottajana. Politiikoista ja rahoittajista riippumattoman Yleisradion tulisi näin olla jatkossakin merkittävä osa suomalaista sananvapautta.

Vaikka hallitusohjelman tavoite on selvä, hallituspuolueiden linjaukset ovat vielä kaukana toisistaan. Demarit ovat selvästi budjettirahoituksen kannalla. Kokoomus kannatti alun perin Yleisradion rahoittamista mediamaksulla, jolle ei löytynyt riittävää kannatusta. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen arveli taannoin, Lintilän työryhmän ehdottaman mediamaksun kaaduttua, että vaihtoehdot ovat budjettirahoitus tai kerran kaatunut mediamaksu. Vihreät ovat kannattaneet tuloihin sidottua mediamaksua ja Vasemmistoliitto rahastointimallia, jossa Ylen toimintaa rahoitettaisiin verovarojen vaihtelevuutta tasaavan rahaston kautta. Rkp on ehdottanut verokortilla kerättävää mediamaksua ja kristilliset muun muassa sponsoreiden hankkimista.

Selvää on, että nykyinen rahoitusmalli on tullut tiensä päähän ja että Yleisradion rahoitus on pikaisesti järjestettävä kestävälle pohjalle. Samalla on selvästi linjattava pidemmän aikavälin tavoitteet ja realistinen kustannustaso.

Demarien esittämä budjettirahoitus olisi yksinkertainen ja selvä ratkaisu. Olennaista tässä mallissa, samoin kuin kaikissa muissakin malleissa, on Yleisradion säilyttäminen riippumattomana niin poliitikoista kuin kaupallisista toimijoista.

Yleisradion sananvapauden on oltava laaja ja kattava. Olennaista on sananvapauden ymmärtäminen laajassa merkityksessä. Sananvapaus ei ole vain oikeutta sanoa, vaan myös oikeus tietää. Tämän toteuttaminen edellyttää panostamista laadukkaaseen journalismiin, joka tekee päätöksenteon läpinäkyväksi ja toteuttaa näin median perinteistä tehtävää neljäntenä valtiomahtina ja vallan vahtikoirana.