Apu

Yhdysvallat siirtyy Trumpin aikaan



Yhdysvallat siirtyy Trumpin aikaan

Yhdysvaltain 45. presidentiksi nimitettävä Donald Trump on jo herättänyt lausunnoillaan ja henkilövalinnoillaan levottomuutta ympäri maailmaa. Muuttuuko maailmanpolitiikka entistä sekavammaksi ja uhkaavammaksi Trumpin astuttua virkaansa? Istuuko hän kautensa loppuun?
Teksti Johanna Liukkonen
Kuvat All Over Press

Donald J. Trump astuu Yhdysvaltain presidentin virkaan perjantaina 20. tammukuuta 2017. Trumpista tulee 70-vuotiaana Yhdysvaltain historian iäkkäin ja varakkain virkaan astuva presidentti – mutta viimeisten mielipidemittausten valossa myös yksi kaikkien aikojen epäsuosituimmista presidenteistä.

Maailmaa puhutteleva suuri kysymys onkin, mitä ja ketä Yhdysvaltojen 45. presidentti tulee edustamaan.

Trumpin voitonpuhe presidentinvaalien jälkeen antoi ymmärtää, että vaalien aikainen ärhentelevä ja aggressiivinen tyyli olisi laantumassa. Ensimmäinen lehdistötilaisuus vaalituloksen vahvistumisen jälkeen osoitti, että käsitys oli virheellinen.

– Mielenkiintoista on, ettei väistyvää presidenttiä Barack Obamaa valittu mitenkään liput liehuen toiselle kaudelle, mutta hän jättää virkansa korkein suosiolukemin. Vastaavasti Trumpin kannatusluvut viittaavat siihen, että moni häntä äänestänyt on saattanut tulla toisiin ajatuksiin, Pohjois-Amerikan tutkija ja emeritusprofessori Markku Henriksson luonnehtii.

Maailmalla eletään poliittisesti muutosten aiheuttaman hämmennyksen aikaa. Yksi suurimpia puheenaiheita on Trump ja miten hän tulee valtaansa käyttämään. Trumpin ensimmäinen lehdistötilaisuus vaalivoiton jälkeen 11. tammikuuta osoitti, että valtion päämiehiltä odotetut, totunnaiset käyttäytymissäännöt eivät päde Trumpiin.

– Nyt näyttää sittenkin siltä, että Trump tulee muuttamaan presidenttiyttä enemmän kuin presidenttiys Trumpia. Ennustan, että molempia tulee silti tapahtumaan, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo.

Teivainen näkee Trumpin holtittomalta vaikuttavassa toiminnassa strategisiakin linjauksia, myös erilaisten tulevien neuvottelutilanteiden suhteen.

– Trump ei vaikuta presidentiltä, joka toimisi perinteisen diplomatian keinoin. Tuntuisi siltä, että hän pyrkii ensin luomaan sokkivaikutuksen ja sitten kenties etenevän kompromissiratkaisuun, kasvojaan menettämättä. Se saattaa olla myöhemmin strategian oppikirjoista löytyvää materiaalia. Onnistuuko se vai ei, sitä emme vielä tiedä.

Trumpin toiminta on toistaiseksi näyttänyt siltä, että hänelle tärkeintä ei ole todellisuus, vaan se, miltä todellisuus saadaan näyttämään. Trumpin politiikan linja ei ole vielä  ennustettavissa.

– Trump on täysin arvaamaton kysymysmerkki. Hän on korostanut olevansa epäpoliitikko, mutta se johtaa siihen, että on mahdotonta arvioida, mitä hän tulee tekemään, Markku Henriksson arvioi.

Kysymykset eivät pyöri ainoastaan Trumpin ympärillä, vaan kohua ovat aiheuttaneet myös hallinnon avainhenkilöt, joilla Trump itsensä ympäröi. Moni pitää nimityksiä keskeisiin poliittisiin virkoihin villimpinä kortteina kuin Trumpia itseään.

Tuleva ulkoministeri Rex Tillerson ehti jo suututtaa Kiinan. Israelin suurlähettilääksi nimitetty David Friedman sekoittaa tilannetta alueella, jossa soppaa hämmentäviä lusikoita ei tarvittaisi. Friedman on esittänyt radikaaleja palestiinalaiskriittisiä lausuntoja, jotka heittävät bensiiniä jo valmiiksi tulenarkaan tilanteeseen.

Muita avainhenkilöitä ovat esimerkiksi vanhoillisista mielipiteistään tunnettu varapresidentti Mike Pence ja Valkoisen talon ylin virkamies, ärhäkkyydestään tunnettu entinen republikaanien kansallisen komitean puheenjohtaja Reince Priebus. Pääs­trategikseen Trump on valinnut Steve Bannonin äärioikeistolaisen verkkoviestimen Breitbart Newsin johdosta. Puolustusministeriksi on määrä nimittää entinen merijalkaväen kenraali James ”Hullu koira” Mattis, jonka lempinimi puhuu puolestaan. Kotimaan turvallisuusministeriksi tulee Yhdysvaltojen eteläistä puolustusta johtanut kenraali John Kelly, joka on puhunut armottomasti Meksikon vastaisen rajan vuotamisen vaaroista. 

Valtiovarainministeriksi nousee investointipankkiiri ja elokuvatuottaja Steven Mnuchin. Sisäministeriksi nimitetään laivaston Navy Seal -erikoisjoukkojen entinen komentaja Ryan Zinke, joka tunnetaan ympäristönsuojelun vastustajana. Terveysministeriksi tulee Georgian kongressiedustaja, teekutsuliikkeen Tom Price, jolle Obamacaren vastustaminen on ollut pääteema. Myös Henriksson pitää nimityksiä yllättävinä.

– Monet nimitetyistä henkilöistä ovat Trumpiakin pelottavampia. Puheet ovat levottomia, mikä saattaa houkutella muidenkin kulttuureiden johtajia käyttämään samanlaista retoriikkaa. Ja kun sille tielle lähdetään, on olemassa vaara, että maailmanpoliittisesti tilanne eskaloituu.

Trumpin arvaamattomuus ja sen aiheuttama hämmennys ovat jo herättäneet spekulaatioita siitä, pysyykö Trump presidenttinä nelivuotisen kautensa loppuun. Esimerkiksi vedonlyöntiyhtiö Ladbrokes on antanut kertoimissaan tasavertaisen mahdollisuuden sille, että Trumpin ensimmäinen kausi jää kesken – vaikkapa virkasyytteen tai eroamisen vuoksi.

Englannin kielessä käytetään termiä impeachment eli viraltapanoprosessi. Sellainen on käynnistetty Yhdysvaltain historiassa kolme kertaa, Andrew Jacksonin, Richard M. Nixonin ja Bill Clintonin kohdalla, mutta prosessi ei ole kertaakaan johtanut presidentin erottamiseen.

Suomessa eduskunta voisi kaataa pääministeri Juha Sipilän epäluottamuslauseella, mutta Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa parlamentaarista järjestelmää. Trump on koetellut toistuvasti rajoja, mutta missä raja lopulta kulkisi?

– Teoreettisesti maanpetos ja lahjonta ovat esimerkkejä rikkeistä, jotka aloittaisivat impeachment-prosessin, mutta se edellyttää, että republikaanit kyllästyvät Trumpiin. Alahuoneessa yksinkertainen enemmistö riittää, että voidaan päättää syytteen viemisestä eteenpäin. Viraltapanoon johtava prosessi vaatii kahden kolmasosan enemmistön senaatissa, Teivainen selvittää.

Trumpille olennaisinta on, että muut republikaanit pysyvät hänen puolellaan. Tällä hetkellä monessa asiassa on sisä- ja ulkopoliittisia jännitteitä, mikä voi johtaa päätäntävallan kutistumiseen. Trumpin mahdollisuudet vaikuttaa oman puolueensa piirissä ovat paperilla paremmat kuin edeltäjällään Obamalla, joka joutui vetoamaan puolueiden väliseen yhteistyöhön ja sai useasti pettyä kaksipuoluejärjestelmän yhteistyöhaluttomuuteen. 

Trumpin toimintaa hankaloittaa vaalikampanjan aikana paljastunut tosiasia, että hän ei kauniisti sanottuna ole kaikkien republikaaniedustajien suosikki.

– Jos päätöksenteko ei suju, herää kysymys, turhautuuko Trump ja miten nopeasti. Kongressissa ja senaatissa on republikaanienemmistö, josta puhutaan värisuorana. Trump ei ole poliittisideologisesti perinteinen republikaani, mikä voi johtaa siihen, että hän ei saa kaikkea läpi kuten kuvittelee. Trump voidaan käytännössä pysäyttää, Henriksson pohtii.

Teivainen puolestaan uskoo, että jos näyttöä löytyisi esimerkiksi vaalikampanjan aikana tehdystä yhteistyöstä Venäjän kanssa, Trump taiteilisi liukkaalla köydellä.

– Venäjä-suhteet aiheuttavat jo kireyttä Venäjä-kriittisessä republikaanipuolueessa. Myrsky voisi nousta myös, jos Trump ei ota presidenttinä riittävää etäisyyttä liiketoimiinsa ja jos hänen bisneksensä hyötyvät presidentin suhteista vieraan vallan kanssa. ●

Teksti: Samuel Savolainen

Julkaistu: 20.1.2017