Apu

Yhdistyksen perustaminen helpottuu: ”Jengiä ei kiinnosta organisoitua vaan saada asioita aikaiseksi” – Näin toimii uusi neljäs sektori

Yhdistyksen perustaminen helpottuu: ”Jengiä ei kiinnosta organisoitua vaan saada asioita aikaiseksi” – Näin toimii uusi neljäs sektori
Yhdistysaktiivisuus on vähentynyt Suomessa alle 50 prosenttiin, ja perinteiset kansalaisjärjestöt ovat ukkoutumassa. Uudenlaiset yhteistoiminnan muodot muuttavat jo yhteiskuntaa, mutta ne tarvitsevat tuekseen myös lakimuutoksia.
Julkaistu: 4.5.2021
Puistokirpputorit, hävikkiruokahankkeet, vertais­hoivaryhmät, sosiaalisen median kauppapaikat, työhuonekollektiivit, anarkistiset kaupunkipuutarhat hylätyillä ratapihoilla.
Noilla tavoilla kansalaiset ovat 2000-luvulla “aiemmin näkemättömillä tavoilla vapautuneet ja ryhtyneet järjestäytymään” toimiakseen yksilöinä sekä yhteisöinä ilman taustaorganisaatiota tai julkista valtaa välittäjänään, väittävät Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maija Faehnle kirjassaan 4. sektori (Vastapaino).
Kirjoittajat tarkoittavat yhteiskunnan neljännellä sektorilla esimerkiksi kaupunkiaktivismiksi kutsumaansa toimintaa kuten Helsingissä nähtyjä Siivouspäivä- tai Ravintolapäivä-tapahtumia sekä esimerkiksi monissa suurissa kaupungeissa toimivia vapaaehtoisia Facebookin myyntiryhmiä.
Uusi yhdistysmuoto, toimintaryhmä, helpottaisi myös Ravintola­päivän kaltaisen tapah­tuman järjestämistä. Pop up -ravintoloita Vanhassa Kirkkopuistossa (Ruttopuisto) Helsingissä 2013. Kuva: Lehtikuva
Perinteisestä kansalaisjärjestökentästä, jota kutsutaan yhteiskunnan kolmanneksi sektoriksi tai järjestökentäksi, uusi neljäs sektori eroaa esimerkiksi siten, ettei kansalaisten toiminta ole järjestäytynyttä, määrämuotoista tai usein edes pysyvää.
Yhteistä molemmille on se, että ne ikään kuin jäävät yksityisten yritysten, julkishallinnon ja perheiden väliin yhteiskunnan kolmanneksi ja neljänneksi osaksi eli sektoriksi.
Molemmille sektoreille on yhteistä taloudellista voittoa tavoittelematon toiminta sekä sosiaaliset tavoitteet.
– Samantapaista, yhden idean tai tarpeen ympärille syntynyttä neljännen sektorin toimintaa on esimerkiksi maaseudun Leader-toiminta, joka rahoittaa eri alueiden asukkaiden kehittämishankkeita ja neuvoo niiden toteutuksessa, Pasi Mäenpää toteaa.

Järjestöjen byrokratia usein tahmeaa

Perinteinen yhteiskunnan kolmas sektori, yhdistykset ja kansalaisjärjestöt, eivät Mäenpään tutkimusten mukaan tarjoa läheskään aina hyvää kotia uusille toimintamuodoille.
Järjestöjen byrokratia on usein liian tahmeaa, uudenlaiset, ketterät kansalaisaktivistit eivät halua istua kerhohuoneissa suunnittelemassa yhdistyksen budjettia.
– Kaupunkiaktivismissa on kyse siitä, että ilmaantuu jokin porukka, joka haluaisi saada jotakin aikaiseksi, yksilö- tai yhteisötasolla. Kynnys yhdistyksen perustamiseen on liian suuri, sillä jengiä ei kiinnosta organisoitua, vaan saada asioita aikaiseksi, Mäenpää selittää.
Sellaista porukkaa ei kiinnosta sekään, että lain mukaan yhdistyksellä pitää olla pomo, ja jonkun täytyy pitää kirjaa toiminnasta. Silti heidän pitäisi ryhmittyä yhdistyksen kaltaiseksi oikeustoimihenkilöksi hakeakseen avustuksia tai vuokratakseen tiloja.

Yhdistykset, sisältää myös kauppakamarit

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Mikä ihmeen kevytyhdistys?

Oikeusministeriön esitys yhdistyslain muutoksista vastaa nyt neljännen sektorin huutoon. Helmikuussa julkaistu ehdotus esittelee lakimuutosten lisäksi kokonaan uuden yhdistysmuodon, jota kutsutaan toimintaryhmäksi. Se on oikeusministeriön mukaan “helposti, nopeasti ja edullisesti” internetissä rekisteröitävä oikeushenkilömuoto.
Kevytyhdistykselle riittää yksi edustaja ja tilinpidoksi tiliote, eli esimerkiksi virallista hallitusta, vuosikokouksia ja kirjapitolain mukaista kirjanpitoa tilinpäätöksineen sekä toiminnantarkastajineen ei tarvita, toisin kuin perinteisissä yhdistyksissä.
Kaupunkisosiologi Pasi Mäenpään mukaan esitys vastaa selvään tarpeeseen.
– On hienoa, että tarve on huomattu valtion tasolla, vaikka neljännen sektorin porukat toimivatkin usein kuntatasolla. Valtio on reagoinut nopeasti tarpeeseen ja ymmärtää ilmeisesti tämän kentän olemassaolon.
Hallituksen esitys lakimuutoksista on nyt asiantuntijoiden lausuntokierroksella huhtikuun puoliväliin asti. Yhdistyslain muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022.

34 975

toimimatonta yhdistystä poistettiin rekisteristä tammi-helmikuussa 2017.

Yhden asian liikkeiden toiminta helpommaksi

Oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolla työskentelevä lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen sanoo, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut siitä, kun yhdistyslakia edellisen kerran muokattiin vuonna 1989.
– Lakimuutosehdotuksessa tehdään mahdolliseksi muun muassa etäosallistuminen järjestöjen kokouksiin, verkon käyttö jäsenpalveluihin tai -tapahtumiin, toimitusjohtajan valitseminen järjestölle sekä helpotetaan järjestöjen yhdistymistä eli fuusioita, Jauhiainen kertoo.
Koska määrämuotoisia organisaatioita tai kokouksia ei vaadita, uudenmalliset toimintaryhmät voivat järjestäytyä hyvin vapaamuotoisesti. Ne ovat määräaikaisia, sillä toimintaryhmän rekisteröinti on voimassa vain kolme vuotta kerrallaan. Sitä ei tarvitse erikseen lopettaakaan, lainsäädäntöneuvos Jauhiainen kertoo.
Kuinka moni ryhmittymä kiinnostuu uudesta kevytyhdistysmuodosta?
– Se on mielenkiintoinen kysymys, sillä näitä epävirallisia ryhmittymiä on vaikea saada kiinni. Mutta myös perinteiset järjestöt ovat nähneet tällaiselle uudelle muodolle käyttöä
Jauhiaisen mukaan esimerkiksi yhden asian valtakunnalliset järjestöt, joiden alueellinen toiminta alkaa hiipua, voisivat käyttää uutta toimintaryhmämuotoa vähentyneen toiminnan kevyeen järjestämiseen.
– Kun toiminta pienenee, mutta halutaan tehdä vielä jotakin, järjestää esimerkiksi joulumyyjäisiä, toimintaryhmä on hyvä muoto. Sitä voi käyttää myös toiminnan aloittamiseen, sillä monella voi olla kynnys lähteä yhdistystoimintaan mukaan. Esimerkiksi urheilujärjestöllä voisi olla korttelijoukkueita toimintaryhminä, ja jos ne vakiinnuttavat toimintansa, ne voivat muuttua yhdistykseksi tai liittyä sellaiseen.
Viranomaiset ovat suhtautuneet myönteisesti uuteen kevytyhdistysajatukseen.
– Erityisesti verottaja on tyytyväinen. Tähän mennessä jonkun toimintaryhmän, esimerkiksi koululuokan vanhempainyhdistyksen rahat on jouduttu kierrättämään yksityishenkilön pankkitilin kautta, ja siinä on jouduttu tekemään selvityksiä jopa käsityönä.

Uskonnolliset yhdyskunnat, sisältää seurakunnat ja paikallisyhteisöt

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Yhdistystoiminnan luvattu maa

Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa, ja moni kunta on tiukasti sidoksissa vanhoihin, vakiintuneisiin kansalaisjärjestöihin, kuten Punaiseen ristiin. Mitä kunnat ajattelevat uudesta mallista?
Erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo, ettei Kuntaliitolla ole vielä virallista kantaa uuteen toimintaryhmäajatukseen, mutta se vaikuttaa hyvältä. Hänen mukaansa kunnat ja järjestöt tekevät yhteistyötä ja tarvitsevat toisiaan.
Kurikan mukaan uusi toimintaryhmä saattaa helpottaa yhteistyön rakentamista järjestöjen kanssa. Sitä on jo parannettu esimerkiksi Kumppanuuspöytä-mallilla.
Moni kunta on tiukasti sidoksissa vakiintuneisiin kansalaisjärjestöihin kuten Punaiseen ristiin. Kuva: Lehtikuva.
– Se perustuu niin sanottuun win–win-ajatukseen, eli kaikki hyötyvät yhteistyöstä. Jos esimerkiksi kunta ja järjestö järjestävät toimintaa, voidaan keskittyä teemaan, esimerkiksi omaishoitoon tai alueellisuuteen ja pyritään tasa-arvoon – ei niin, että kunta olisi päällepäsmärinä.
Uudessa mallissa Päivi Kurikkaa askarruttaa vain taloudellisten avustusten jakaminen. Monen kunnan talous on nyt jo tiukilla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden mahdollinen siirtäminen hyvinvointialueisiin saattaa vähentää kansalaisjärjestöille jaettavia avustuksia entisestään.
– Mietin, vastaako nousussa olevan neljännen sektorin toiminta niitä ehtoja, joita kunta-avustuksille on saatettu määritellä. Usein avustuksen vastineeksi halutaan jotakin, joka hyödyttää suurempaa joukkoa kuntalaisia kuin pelkästään ryhmän jäseniä.
Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää katsoo, että vertaisverkostojen kaltainen toiminta, niin kutsuttu neljäs sektori on tullut jäädäkseen suomalaiseenkin yhteiskuntaan.
Jännitteitäkin ilmenee, vaikkapa ikivanhojen kaupunginosayhdistysten ja uusien, yhteisöpalvelu Facebookissa toimivien kaupungiosaliikkeiden välillä.
– Järjestökenttä saattaa vähätellä kansalaisaktivismia siitä, etteivät nämä sitoudu aidosti toimintaansa. Toisaalta jotkin järjestöt ymmärtävät, että tähän suuntaan maailma on joka tapauksessa menossa ja että kannattaa ottaa uudet toimintatavat käyttöön itsekin, Mäenpää sanoo.
Mäenpää uskoo, että vertaisverkkoihin perustuva kansalaistoimeliaisuus yleistyy entisestään.
– Tärkeintä tässä ei ole rakenteellinen muutos, vaan ihmisten ja toiminnan uudenlainen dynamiikka, jota digitalisaation verkostot tuottavat. Tärkeintä on asioiden liikkeelle paneminen, ideoiden toteuttaminen, ei istuminen hallituksen kokouksessa, Mäempää tiivistää.

Tästä on kyse

  • Oikeusministeriö on valmistellut lakimuutoksen yhdistyslakiin. Se on lausuntokierroksella, ja tarkoitus on saada laki voimaan ensi heinäkuussa.
  • Yhdistyslakimuutoksessa esitellään kokonaan uusi yhdistysmuoto, toimintaryhmä. Sen perustaminen, ylläpito ja lopettaminen on helpompaa kuin tavallisen rekisteröidyn yhdistyksen.
  • Asiantuntijat sanovat, että vapaamuotoisen kansalaistoiminnan muodot hyötyisivät erityisesti uudesta toimintaryhmästä.
Kommentoi »