Tuulilasi

Yhä useampi kärsii tieliikenteen melusta

Yhä useampi kärsii tieliikenteen melusta

Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa laativat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa koko pääkaupunkiseudun kattavan meluselvityksen, jossa tutkittiin tie- ja rautatieliikenteen melulle altistumista.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Selvityksen perusteella tieliikenteen yli 55 desibelin melualueilla asuu noin 25 prosenttia seudun asukkaista. Rautatieliikenteen yli 55 desibelin melualueilla asuu hieman reilu prosentti seudun asukkaista.

Selvityksessä käytettiin ensimmäistä kertaa uutta CNOSSOS-EU -melulaskentamallia ja -menettelyjä, joiden käytössä Suomi on yksi edelläkävijöistä. Uuden menetelmän vuoksi melualueilla asuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä. Uusi laskentatapa huomioi muun muassa, että osa asukkaista asuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolella. Melualueilla asuvien asukkaiden määrä on laskettu myös aiemmin käytössä olleella menetelmällä, jotta eri vuosien tuloksia voidaan paremmin verrata keskenään.

Aikaisempaa laskentatapaa käytettäessä tieliikenteen melualueilla asuvia asukkaita on 523 600. Se on noin 15 prosenttia enemmän kuin edellisessä selvityksessä vuonna 2012. Melulle altistuvien osuus seudun asukkaista on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, kun huomioidaan pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo merkittäviä haasteita meluntorjuntaan. Uusi asuinrakentaminen melualueille lisää laskennallisesti melualueilla asuvien asukkaiden määrää, vaikka meluntorjunta olisikin riittävää.

Meluselvitys on laadittu osana EU:n ympäristömeludirektiivin kolmatta meluselvityskierrosta. Siinä laadittiin meluvyöhykekartat ja arvioitiin melualueilla asuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät.

Pääkaupunkiseudulla laaditaan meluselvitykset säännöllisesti viiden vuoden välein.

Melu koetaan usein kiusalliseksi tai häiritseväksi, ja sillä voi olla myös vaikutusta terveyteen. Melu voi esimerkiksi lisätä stressireaktiota tai häiritä unta. Kattava tietoisuus pääkaupunkiseudun melutilanteen kokonaiskuvasta auttaa ohjaamaan suunnittelua siten, että myös melun haittavaikutuksia saadaan vähennettyä. Meluselvitysten avulla voidaan seurata melutilanteen kehitystä sekä käyttää selvityksiä apuna kaavoituksessa ja lähtökohtana meluntorjunnan toimintasuunnitelmia laadittaessa ja päivitettäessä.

Kaupungit ja Liikennevirasto laativat meluntorjunnan toimintasuunnitelmat säännöllisesti viiden vuoden välein, ja seuraavan kerran ne päivitetään heinäkuuhun 2018 mennessä. Niissä määritetään meluntorjunnan linjaukset sekä toimenpiteet kaupunkien melutilanteen parantamiseksi. Sekä meluselvitykset että meluntorjunnan toimintasuunnitelmat löytyvät kaupunkien ja Liikenneviraston verkkosivuilla.

(Lähde: Liikennevirasto)

Julkaistu: 6.9.2017