Puheenaiheet
Apu

Westerlund: Jääkiekko on liian autoritaarista

Westerlund: Jääkiekko on liian autoritaarista

Joukkuelajit ja voimistelu liikuttavat yli miljoonaa suomalaista, ja Suomen murros palloilumaaksi etenee. Joukkuepelien yhteistyöhankkeessa valtalaji jääkiekolla on Leijonien päävalmentajan Erkka Westerlundin mukaan opittavaa etenkin valmennuksen ja urheilijoiden suhteesta.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Timo Pyykkö
Mainos

Yhteisöllisyys, visio, missio, urheilijapolku, valmennusosaaminen, työryhmä... Tekeekö mieli poistaa varmistin?

Kyynisyys sikseen, mutta joukkuelajien ja Olympiakomitean tänään julkistettu yhteinen menestyssuunnitelma ”Parempaa peliä joka päivä” vaatii hienosta periaatteestaan huolimatta jalkauttamista ollakseen muuta kuin taas yksi urheilun loputtomista komiteamietinnöistä.

- Suomen suurimmat joukkuelajit ja voimistelu liikuttavat seuroissa yli miljoonaa suomalaista. Vähintään toinen mokoma on mukana välillisesti tai penkkiurheilijoina. Suurin osa lapsista tulee urheilun piiriin joukkuelajien kautta, ja monella lajilla on iso rooli myös maahanmuuttajien kotouttamisessa, OK:n huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkoski muistutti.

Kojonkoski suitsutti yhteistyötä "ainutlaatuisena ja kansainvälisestikin historiallisena projektina". Jalka-, kori-, käsi- ja lentopallon sekä jääkiekon, salibandyn ja voimistelun yhteishanke on kyräilystä ja lajikateudesta perinteisesti kärsineessä Suomen urheilussa toki erittäin tarpeellinen kädenojennus, mutta toistaiseksi se elää vasta ylärakenteiden vuoropuheluna.

Mikäli valmennuksen johtajista, sidosryhmistä ja liittojen puheen- sekä toiminnanjohtajista kootun ryhmän linjauksia ei saada jalkautettua käytännön toimiksi seura- ja paikallistasolle, Parempaa peliä uhkaa jäädä taas yhdeksi suurisuuntaiseksi julistukseksi ilman sisältöä.

- Joka laji on itse vastuussa toiminnastaan, mutta lisäarvoa ja tietoa pitää uskaltaa hakea yli lajirajojen. Ja vaikka koko urheilupiirin ulkopuolelta, jos halutaan, että urheilu pystyy kantamaan yhteiskuntavastuunsa ja liikuttamaan isoja joukkoja, tokaisi voimakkaasti - ja tuloksellisesti - avoimemman johtamis- ja pelikulttuurin puolesta puhunut miesten koripallomaajoukkueen luotsi Henrik Dettmann.

- Paperikasoihin hautautumisen riski on näissä julistuksissa aina olemassa, mutta konkretiaakin on jo näyttää. Olemme hakeneet voimistelusta valmennusvinkkejä jääkiekon oheisharjoitteluun ja koripallosta taktisiin yksityiskohtiin, sanoi Sotshiin valmistautuvien Leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund.

"Kiekkoprofessori" Westerlund on korostanut myös jääkiekon elävän tiettyä murros- ja itsetutkiskeluvaihetta. Viime vuosikymmenten ylilyöntejä pyrimään korjaamaan ja kehityssuuntia tarkistamaan vähän joka tasolla.

- Jääkiekko on juuttunut liiaksi omaan valta-asemaansa ja vanhoihin toimintamalleihin. Liika autoritaarisuus ja valmentajakeskeisyys pitää saada käännetyksi urheilija- ja pelilähtöiseksi lähestymiseksi lapsista huipulle asti. Tässä on selvästi opittavaa esimerkiksi koripallolta ja salibandyltä, Westerlund myönsi.

Konkreettisista jatkotoimista Mika Kojonkoski mainitsi olympialaisten jälkeen maaliskuussa pidettävän päävalmentajien mediainfon, valmennusosaamiseen keskittyvän palloiluseminaarin sekä yhteisen ison katupelitapahtuman.

- Isoimmat haasteet ovat lasten liian vähäisessä liikkumisessa, harjoittelun yksipuolisuudessa, valmennuksen kirjavassa tasossa ja arvostuksen puutteessa sekä vähäisten resurssien tehottomassa kohdentamisessa. Tarkoitus on selkeyttää kentän vastuita ja rooleja sekä uudistaa yksilöurheilun perinteille rakentunutta suomalaista urheilukulttuuria vastaamaan nykyajan vaatimuksia, Kojonkoski linjasi.

Julkaistu: 20.1.2014