Apu

Viisi vinkkiä: Näin lievität stressiä ja ahdistusta – Nauti luonnosta ja poistu uutisvirrasta

Viisi vinkkiä: Näin lievität stressiä ja ahdistusta – Nauti luonnosta ja poistu uutisvirrasta
Olo tuntuu helposti turvattomalta, kun maailmalla kuohuu eikä asioihin voi vaikuttaa. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen stressiin. Näin rauhoitat mielesi huolien keskellä.
Julkaistu: 16.4.2022

1. Rajaa uutistulvaa

Lyhyellä aikajänteellä stressi on voimavara, joka saa meidät liikkeelle. Haitalliseksi stressi muuttuu, jos se kasautuu ja pitkittyy. Keho on silloin uhkatilassa, jota kutsutaan taistele tai pakene -tilaksi. Silloin perusvireystila on koko ajan tavallista korkeampi, eikä arjessa ole tarpeeksi lepoa ja rentoutumista. Pienetkin asiat aiheuttavat voimakkaita stressipiikkejä. Saatamme tulkita tilanteita väärin. Mieli alkaa hälyttää, vaikka mitään hätää ei olisi.

Välillä kannattaa pysähtyä tarkastelemaan, onko elämä kulkenut automaattiohjauksessa viime päivät, viikot tai peräti kuukaudet. Älylaitteista ja uutisista tulvii jatkuvasti ärsykkeitä, ja Euroopan turvallisuustilanne on kaikkien ajatuksissa. Ihmismieli janoaa tietoa, myös kielteistä.

Älylaitteiden suunnittelussa on hyödynnetty käyttäytymistieteitä. Laitteista on pyritty tekemään koukuttavia, jotta ihminen liimautuisi ruudun ääreen mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jatkuva valppaus voi kuitenkin lisätä stressin tai ahdistuneisuuden kokemusta, jolloin taito olla läsnä hetkessä katoaa.

Uutistulvaa kannattaakin rajata tietoisesti. Jos pelkkä päätös ei auta, voi muokata ympäristöään. Älylaitteiden sovelluksista kannattaa sulkea ilmoitukset ja muistutukset, niin ne eivät tuota jatkuvasti ärsyketulvaa. Lisäksi voi tehdä itselleen niin sanotun puhelinparkin ja laittaa kännykän esimerkiksi ylähyllylle tai johonkin muuhun paikkaan, josta se ei osu heti silmiin.

2. Pysähdy ja rentoudu

Stressin ja huolien keskellä voi olla vaikeaa pysähtyä ja rentoutua. Tarkkaavaisuus saattaa herpaantua, muisti pätkiä ja mieliala aaltoilla. Moni kuvaa tunnetta aivosumuksi. On yksilöllistä, kuinka pitkittyvän stressin kanssa pärjää. Joskus toimintakyky voi kestää pitkäänkin, kunnes kamelinselkä katkeaa. Yleisimpiä stressireaktioita on unen häiriintyminen.

Rentoutuminen voi tarkoittaa mindfulnessia eli tietoista läsnäoloa, pysähtymistä tähän hetkeen, omien ajatusten ja tunteiden tarkkailuun. Kannattaa muistaa myös perinteiset rentoutumiskeinot – mitä ne sitten itse kullekin ovat. Joku voi hyötyä rentoutusharjoituksesta, kun taas toinen menee vain hetkeksi pötköttämään sohvalle, kuuntelee mielimusiikkiaan, lukee tai neuloo.

Kaikki keinot eivät kuitenkaan auta, vaikka ajattelemme niiden rentouttavan. Esimerkiksi netin selaaminen tai Netflixin tuijottaminen eivät välttämättä rentouta.

3. Tee jotain mielekästä

Elämä ei saisi olla vain vaatimuksia, pakkopullaa ja suorittamista. Varaa siis aikaa mielekkäälle tekemiselle ja harrastuksille. Tee jotain, mistä nautit, minkä koet merkitykselliseksi ja missä voit olla erilaisessa roolissa kuin työssä. Mielekäs tekeminen tarjoaa harrastelija- ja höntsäilijäroolin. Silloin pääsemme usein hyödyntämään hyvin toisenlaisia puolia tai taitoja itsessämme kuin esimerkiksi työroolissa.

4. Lähde ulos

Nouse välillä jaloittelemaan läppärin ääreltä. Usein keskittymiskyky alkaa laskea jo tunnin intensiivisen työskentelyn jälkeen. Jos keskittymistä vaativa suorittamisen tila jatkuu tuntien ajan, vireystila alkaa nousta ja stressi kasautua.

Työpäivän jälkeen voi tehdä pienen kävelylenkin, jolloin saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Tarvitsemme liikuntaa pysyäksemme henkisesti ja fyysisesti kasassa. Tutkimusten mukaan liikunta parantaa stressinhallintaa ja mielialaa. Kehollisena otuksena ihminen kaipaa myös hikiliikuntaa.

5. Vietä aikaa läheisten kanssa

Stressinhallinnan kolme tärkeää sääntöä ovat luonto, liikunta ja läheiset. Läheiset ovat yksi tärkeimmistä voimavaroistamme. Jos vaikeat ajatukset tai tunteet valtaavat mielen, niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

On tärkeää saada pukea huolia ja tunteita sanoiksi ja tulla kohdatuksi. Monesti on merkittävää jo sanoa ääneen, mitä mielen päällä liikkuu ja miltä se tuntuu.

Asiantuntija: väitöskirjatutkija, työterveyspsykologi Tino Karolaakso.

Kommentoi »