Apu

Viini maistuu paremmalta, jos sen uskoo olevan kallista – Ilmiö on todistettu magneettikuvauksella

Viini maistuu paremmalta, jos sen uskoo olevan kallista – Ilmiö on todistettu magneettikuvauksella
Viininmaisteluun voi paneutua hyvinkin tarkasti. Ihminen on kuitenkin hämättävissä. Kalliiksi uskottu viini maistuu helposti paremmalta.
Julkaistu: 9.4.2021
Vuonna 2002 New Yorkin Balthazar-ravintolaan saapui neljän bisnesmiehen seurue, joka tilasi pullon paikan ­kalleinta viiniä. Vuosikerran 1989 Chateau Mouton Rothschild -punaviinipullon hinta oli suolaiset 2 000 dollaria.
Kun viini oli asianmukaisesti dekantoitu, joukon viiniasiantuntijaksi itsensä nimennyt herra pyöräytti juomaa lasissaan, otti ­siemauksen ja alkoi ylistää juoman puhtautta. Sitä seurue ei tiennyt, että pöytään oli erehdyksessä tuotu ravintolan halvinta punaviiniä.
Tarina vahvistaa viininmaistotutkimuksia, jotka kertovat havainnoista viininautinnon ja hintauskomusten välillä, kertoo Science Alert -julkaisu.

Hintalapun puute tasoittaa mielipide-eroja

Tuore Food Quality and Preference ­-tiedejulkaisu kertoo sveitsiläisen Baselin yliopiston avoimesta tapahtumasta, jonka yhteydessä psykologian osasto järjesti ­viininmaistajaiset.
Paikalle saapui 140 vierasta, joista kukin oli omassa pöydässään, eikä maistelun aikana saanut keskustella muiden kanssa. Joka pöydässä oli kuusi pientä lasillista punaviiniä, joita pyydettiin arvioimaan.
Kolmessa lasissa oli viinejä, joiden hinta ei ollut esillä. Kolmessa lasissa taas oli hintalappu, jonka mukaan viini oli edullista, keskihintaista tai kallista. Osassa ­viineistä ilmoitettu hinta oli neljä kertaa oikeaa hintaa korkeampi tai matalampi.
Viinit, joiden hinta ei ollut esillä, arvioitiin yhtä miellyttäviksi riippumatta viinien hintaluokista. Sen sijaan halvoista viineistä nautittiin sitä enemmän, mitä kalliimmaksi niitä luultiin.
Asiaa on aiemmin tutkittu myös pään magneettikuvausten avulla. Todellista kalliimmaksi luullun viinin aiheuttama nautinto lisää aktiivisuutta aivokuoren osassa, jonka uskotaan viestivän koetusta mielihyvästä.
Tutkimukset auttavat ymmärtämään sitä, kuinka mainonnalla voidaan ­vaikuttaa ihmisen aivoihin ja mielihyväaistimuksiin.
Päivitetty 13.4. – Ilmestynyt 9.4.2021
Kommentoi »