Apu

Viihdelaulaja Helmut Lotti haluaa takaisin parrasvaloihin



Viihdelaulaja Helmut Lotti haluaa takaisin parrasvaloihin

Helmut Lotti pakeni suosiotaan metsään. Nyt belgialaislaulaja on löytänyt uudelleen motivaationsa.
Teksti Apu-toimitus

Viihdelaulaja Helmut Lotti yllättää puhumalla politiikkaa heti haastattelun aluksi:

– Tottakai vastustan natseja! Kukapa ei vastustaisi? Tunnetko ihmisiä, jotka eivät vastusta, Lotti kysyy.

Lotti, 48, on ollut poissa parrasvaloista viime vuodet. Nettitietojen mukaan hän on osallistunut muun muassa Unicefin hyväntekeväisyystoimintaan sekä uusnatseja ja muuta äärioikeistoa vastustaviin konsertteihin.

Belgian Ardenneilla asuva tenori lisää, että hän on huolestunut myös maansa vaikeuksista koota hallitus. Ja Saksan hallituskriisistä.

– Ne ovat huonoja merkkejä. 

Mutta ei Lotti kokonaan ole heittäytynyt poliittiseksi pohdiskelijaksi. Päinvastoin, hän haluaa taas olla laulaja.

Se on hyvä uutinen monille. Viime vuosikymmenellä Lotti oli Suomessakin niin suosittu, että hänen konserttinsa muun muassa Helsingin jäähallissa ja Espoo Metro Areenassa myytiin loppuun.

– Muistan edelleen suomalaisia fanejani nimeltä, hän sanoo.

Niitä riitti. Ryhdikkään ja puhtoisen laulajan tulkinnat viihdemusiikista eri teemoilla, Elvistä versioiden, venäläisittäin, lattarivaikuttein ja versiot kevyistä oopperasävellyksistä löysivät kuulijoita.

Mutta Lotti ei itse ollut tyytyväinen. Miksi hän jätti laulamisen pitkäksi aikaa vuonna 2009?

– Kyllästyin, hän vastaa.

Se on pintapuolinen vastaus, mutta kelvatkoon toistaiseksi.

Hän päätti olla tekemättä mitään. Ja olikin, puolitoista vuotta.

Sitten alkoi taas tehdä mieli laulaa. Hän päätti aloittaa alusta. Tehdä englanninkielisen viihdemusiikin sijaan jotain henkilökohtaisempaa. Hän levytti albumillisen kappaleita, joissa pohti muun muassa uskonnon merkitystä ihmisten elämässä. Hollanninkielinen levy Mijn Hart & Mijn Lijf (2013) jäi kuitenkin vähälle huomiolle. 

– Keikkojakin tein sen tiimoilta vain muutaman, Lotti muistelee.

Aikanaan kotimaassaan, Ranskassa, Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa kiertänyt laulaja huomasi kaipaavansa vanhoja aikoja.

Niitä, joihin oli kyllästynyt. 

Hän palasi viihdemusiikin pariin. Mutta nyt hän halusi kirjoittaa kappaleita myös itse  ja toteuttaa ne niin kuin viime vuosikymmenen Helmut Lotti toteuttaisi, ison orkesterin kanssa. Faith, Hope and Love (2015) ei ollut jättimäinen menestys, mutta huomattiin Saksassa, jossa haluttiin julkaista levystä erilainen versio. Sellainen, jossa muiden kappaleiden tulkitsijana ansioitunut Lotti laulaisi myös muuta – viihteen klassikkoja.

Lotti suostui ja otti ensimmäiset askeleet paluuseen vanhan Lottin suuntaan.

Kun hän nyt on palaamassa myös Suomeen esiintymään pitkän tauon jälkeen, hän sanoo suhtautuvansa musiikin tekemiseen ja esiintymiseen aivan eri tavalla kuin ennen.

– Nyt osaan nauttia isoille yleisöille laulamisesta. Siitä, että he ovat tulleet katsomaan ja kuulemaan minua. Aiemmin otin sen itsestäänselvyytenä.

Helmikuussa Lotti esiintyy Finlandia-talossa, sopivasti ystävänpäivänä.

Ja kyllä, luvassa on tosiaan ”vanhan-Lottin”, monipuolisesti viihdyttävän solistin, show.

– Esitän myös vanhoja laulujani, hän lupaa.

Mukavan pitkäksi venyvän kiertueen jälkeen Lotti palaa kotiin Ardenneille, missä hän asuu omien sanojensa mukaan ”metsän keskellä”. 13 miljoonaa levyä myynyt laulaja on Belgiassa seurattu julkkis. Juuri sitä asemaa Lotti sanoo paenneensa muuttaessaan Belgiaan, Luxemburgiin ja Ranskaan jakautuvalle vuoristoalueelle.

– Tuntui, etten saa olla rauhassa missään, hän sanoo, ja vie syvemmälle syihin, joiden takia aikanaan jäi tauolle.

– Kyllästyminen jatkuvaan huomioon oli painava syy myös siihen, että vuonna 2009 lopetin laulamisen.

Tuohon aikaan myös Lottin ainoa lapsi, tytär Messalina Lotigiers aikuistui. 

– Olin lisäksi tehnyt virheitä ihmissuhteessani. Nyt tiedän, että mikäli uusi naiseni ei tunnu tulevan toimeen tyttäreni kanssa, se ei muutu ajan kanssa. Tuolloin (2009) tuli täyteen viisi vuotta tuollaisen muutoksen odottelua. Tarvitsin aikaa asioiden selvittämiseen itselleni.

Lotti katuu sitä, että tyttären ollessa 6–12-vuotias hän keikkaili ja teki muita töitä niin paljon, ettei nähnyt tätä kylliksi. Murrosikä oli haastava, mutta nyt välit 26-vuotiaan taideopiskelijan kanssa ovat oikein lämpimät.

– Meillä on muuten sama syntymäpäivä. Hän syntyi, kun täytin 22 vuotta. Se oli elämäni paras syntymäpäivälahja. 

Teksti Pasi Kostiainen, kuva Petri Mulari

Julkaistu: 13.1.2018