Apu

Vihapuhe: Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) uteli tutkintapyynnön tekijästä – Poliisi ärähti: ”Emme toimi poliittisin perustein”


Poliisi aloittaa esitutkinnan kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) vieraslajipuheista. Mäenpää on vaatinut Twitterissä esitutkintapäätöksen tekijän nimeä julki, yrittänyt saada poliisilta tietoa tutkintapyynnön tekijästä sekä vihjaillut, että pyyntö olisi tehty poliisin sisältä. Kuinka yleistä tällainen käytös on ja miten poliisi suhtautuu vaikuttamisyrityksiin?

Poliisi ilmoitti 13. elokuuta aloittavansa esitutkinnan perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään eduskunnassa esittämistä vieraslajipuheista. Rikosnimike on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Esitutkintapäätöksen jälkeen Mäenpää on hyökännyt viestipalvelu Twitterissä voimakkaasti poliisia vastaan.

Hän on muun muassa vaatinut ”päätöksen tehneen poliisimiehen” nimeä julkiseksi, kertonut soittaneensa poliisiin ja yrittäneensä saada tutkintapyynnön tekijän nimeä tietoonsa sekä viimeksi vihjaillut, että tutkintapyynnön ja esitutkintapäätöksen takana olisi sama taho - poliisin sisältä.

Poliisihallitus ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta yleisellä tasolla toimintaperiaatteet ovat selvät ja yksiselitteiset

- Poliisi ei toimi poliittisin perustein. Mihinkään puolueeseen kuuluminen ei lähtökohtaisesti vaikuta tutkinta- tai muiden päätösten jakoon. Tutkintapyynnön tekijän nimeä ei välttämättä edes anneta tutkinnan kuluessa asianosaisille, mikäli on riski, että se vaikuttaisi epäasiallisesti tapauksen käsittelyyn tai tekijän asemaan, korostaa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.

Heikinheimo muistuttaa, että jo laki määrää, mikä esitutkinnassa ja sen vaiheissa on julkista ja mikä ei. Lisäksi käytetään tapauskohtaista harkintaa.

- Päätöksen rikostutkinnan käynnistämisestä tekee kyseisen tapauksen tutkinnanjohtaja, mutta tutkintapyynnön voi lähtökohtaisesti tehdä kuka tahansa. Esitutkintapöytäkirja tulee lähtökohtaisesti julkisesti vasta sen valmistuttua.

Kysymys vaikuttamis- ja painostusyrityksistä ja vihjailuista saa Heikinheimon naurahtamaan:

- Vaikea sanoa lukua, mutta kyllä välillä hyvinkin epäasialliset keinot yrittää vaikuttaa ovat tuttuja kaikenlaisissa poliisitehtävissä - niin kenttä- kuin rikostutkintatyössä. Niihin tottuminen on osa tätä työtä.

Sosiaalinen media ja muu online-julkisuus on poliisijohtaja Heikinheimon mukaan lisännyt "kaikenlaisten vihjeiden, väitteiden ja huhujen heittelyä", mutta lähtökohtaisesti ne eivät aiheuta toimenpiteitä.

- Poliisin ensisijaisena tehtävänä on huolehtia asianmukaisesta ja objektiivisesta esitutkinnasta. Julkisuus ja tiedottaminen ovat toissijaisia sikäli, ettei niistä huolehtiminen saa missään vaiheessa vaarantaa esitutkinnan tarkoitusta, Heikinheimo kertaa.

Apu yritti useita kertoja tavoittaa Juha Mäenpäätä ja hänen eduskunta-avustajaansa, mutta kumpikaan ei vastannut haastattelupyyntöihin.

”Aika perinteistä vihapuhetta”

Tapaus sai alkunsa kesäkuussa, kun Mäenpää puhui täysistunnossa ensin maahan tulleista poliittisista turvapaikanhakijoista ja otti sitten kantaa hallitusohjelmaan tavalla, joka rinnastaa turvapaikanhakijat ja vieraslajit toisiinsa.

”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa”, Mäenpää sanoi.

Mäenpään epäilty rikos on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Rikoskomisario Pekka Hätönen totesi Helsingin Sanomissa, että Mäenpään lausuma on luokiteltavaksi ”aika perinteiseksi vihapuheeksi”.

”Puheessa pyrittiin loukkaamaan ihmisarvoa ja poistamaan ihmisyyttä siitä ryhmästä”, Hätönen arvioi.

Kansanedustajan puhe tuo luonnollisesti tavallista nettihuutelijaa suuremman vastuun, mutta myös mutkistaa mahdollisia jatkotoimia: edustajien sananvapauden suoja eduskunnassa lausutuista asioista on poikkeuksellisen laaja.

Poliisin tutkinnan jälkeen asia siirtyy valtakunnansyyttäjänvirastoon, mikäli siihen katsotaan olevan aihetta. Syyttäjän päätöksen jälkeen se etenisi perustuslakivaliokuntaan. Perustuslakivaliokunnassa ehdottoman enemmistön eli viiden kuudesosan paikalla olevista kansanedustajista täytyisi puoltaa syytettä.

Julkaistu: 15.8.2019