Tulihan se sieltä - siis Suomen joukkueelle "korvamerkitty" mitali.

Naisten viestissä Norja karkasi puolimatkan jälkeen Astrid Jacobsenin ja Marit Björgenin voimin omille teilleen ja kultaan lopulta puolen minuutin erolla, mutta hopean menettäminen Ruotsille viimeisen mäen päällä ei isommin harmittanut suomalaisia.

- Taktiikka oli mennä ruotsalaisen kanssa tasatahtia, tarkkailla tilannetta ja kiskaista vasta lopussa, mutta kun toisella oli samat aikeet, piti vähän muuttaa suunnitelmia. Muutokseen ei kuulunut, että tulen maalialueelle kolmantena... mutta niin vain kävi. Mitali tuli kuitenkin, kiteytti ankkurina hiihtänyt Krista Pärmäkoski.

Sitä, olisiko koko osuuden Pärmäkosken peesissä kyttäilleen Stina Nilssonin livahtaminen sisäkaarteessa ohi ollut estettävissä, voi jossitella - mutta Pärmäkoski onnistui tämän kauden tasoonsa nähden vähintään tyydyttävästi.

Suomen mitalin pohjustivat kokeneet hiihtäjät. Aino-Kaisa Saarisen avausosuutta voi luonnehtia lähinnä sanalla raivokas. Alusta loppuun täyttä vauhtia tykittänyt Saarinen ei jättänyt Heidi Wengille hetkenkään rauhaa, ja lopussa suomalainen puski väkisin ensimmäisenä vaihtoon.

- Portit on avattu, siitä vaan inspiraatiota miehillekin huomiseen viestiin. Kävin osuuden jälkeen niin kierroksilla, etten pystynyt heti edes katsomaan muiden hiihtoa, Saarinen sanaili.

Jalkapöydän murtuma piti Saarisen suurimman osan kautta kuivaharjoittelussa, ja harva uskoi hänen ehtivän MM-kisojen mitalikuntoon. "Aikku" saikin maalialueella vilpittömän halauksen toiselta voimakastahtoiselta urheilijalta, Puolan Justyna Kovalchukilta, jonka kautta ja koko uraa ovat varjostaneet keskenmeno ja keskivaikea depressio.

- Ei ole ollut helppo kausi, mutta ennen kisaa tunsin enemmän onnistumisen mahdollisuutta kuin epäonnistumisen pelkoa. Aina ei ole ollut niin. Olen kehittynyt urheilijana ja ehkä ihmisenäkin, Saarinen sanoi.

Viidenneksi sijoittunut Puola jäi Suomesta lähes puolitoista minuuttia, ja viesti oli muutenkin yksipuolista Pohjoismaiden näytöstä. Draamaa piisasi silti kamppailussa himmeämmistä mitaleista.

Maria Rydvist kaatui kolmannella osuudella, ja selvästi hermostunut nuori ruotsalainen kurkki pariin otteeseen taakseen, missä Riitta-Liisa Roponen on menossa.

- Kyllä mä sen kuulin, ja ajattelin heti, että samalla tavoin ei ainakaan auta sössiä. Päätin, että nyt hyökkään Marian kiinni, mutta alamäissä piti katsoa eteensä, Roponen kertasi.

Suomen nelikosta vaikeuksissa oli Kerttu Niskanen, joka jäi sekä nousuissa että varsinkin laskuissa kilpakumppaneilleen metrikaupalla. Korkeintaan keskinkertaisella suksella oli osuutta asiaan, mutta menon tuskaisuus käynnisti spekulaatiot useammalla matkalla hiihtäneen Niskasen jaksamisesta ja puutteista laskutekniikassa.

- No ei ollut ihan paras suksi, mutta en halua selitellä; sieltä vaan tuli pienikokoisempaa ja kovempaa menijää ohi. Itse olisin halunnut pystyä parempaan, mutta ensimmäinen aikuisten MM-mitali maistuu hyvältä. Tämä kuului meille, ja tämä otettiin.

- Huomenna otan rauhallisesti, testailen suksea ja öllötän vaan. Kyllä paukkuja jää vielä lauantaille, silloin on tarkoitus mennä kovempaa, Niskanen kommentoi.

Niskanen hävisi osuudellaan Therese Johaughille ja Charlotte Kallalle; kovempia naishiihtäjiä ei Björgenin lisäksi maailmasta tällä hetkellä löydy.