Fiskarsin ruukkikylässä tehdään pitkäjänteistä työtä vieraslajien poistamiseksi − tänä kesänä tappajaetanoita metsästää ankkapartio
Puheenaiheet
Fiskarsin ruukkikylässä tehdään pitkäjänteistä työtä vieraslajien poistamiseksi − tänä kesänä tappajaetanoita metsästää ankkapartio
Ruukkikylässä on jo vuosia tehty määrätietoisesti työtä espanjansiruetanoiden, lupiinin, jättipalsamin ja muiden vieraslajien poistamiseksi. Talkoiden avulla jaetaan parhaat vinkit ja karttaan merkittyjen havaintojen myötä työhön ollaan päästy aikaisessa vaiheessa.
Julkaistu 24.6.2022
Apu

Fiskarsin idyllinen ruukkikylä on monen muun vehreän miljöön tavoin kärsinyt vieraslajeista, kuten espanjansiruetanoista, lupiinista ja jättipalsamista. Niiden poistamiseksi on tehty aktiivisesti töitä jo vuosia sekä Fiskars-yhtiön puistohenkilökunnan että alueen asukkaiden voimin. Tänä vuonna apuun ovat rientäneet uudet apulaiset: ankat.

− Totesimme viime vuonna, että talkoot eivät enää yksinään riitä, sillä etanat olivat jatkaneet leviämistään. Loppuvuodesta syntyi idea ankkojen hankkimisesta, sillä olin lukenut espoolaisesta tilasta, joka oli käyttänyt niitä etanoiden torjumiseen. Puhuttiinpa jutussa jopa tähän tarkoitukseen vuokrattavista ankkapartioista, kertoo tänä vuonna käynnistyneen Ruukin LUMO -hankkeen vetäjä Anna Kamara.

Viime syksynä kyläyhdistys haki pientä avustusta Sophie von Julinin säätiöltä. Rahoituksen avulla voitiin paitsi hankkia ankat, myös organisoida torjuntatyötä systemaattisemmin. Kyläseura palkkasi myös kolme koululaista kesätöihin pariksi päiväksi viikossa. Heidän tehtävänään on etanoiden keräämisen lisäksi vieraslajien poistaminen.

Ympäristön vastuullinen hoitaminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on Fiskarsille tärkeää. Hoitoperiaatteisiin kuuluu muun muassa. Ankoille on aidattu museon pihapiiriin oma alue, jossa ne pääsevät rauhassa etsimään espanjansiruetanoita.

Kesätyöntekijät kitkevät ennen kaikkea jättipalsamia ja lupiinia. Jättipalsami on yksivuotinen laji, jonka kohdalla tilanteen saa hallintaan, kun onnistuu kitkemään kasvin ennen kukintaa eli ennen kuin se on levittänyt siemeniä.

− Keräsimme viime vuonna asukkaiden havaintoja vieraslajeista ja merkkasimme ne karttaan. Jättipalsami on vaikea havaita ennen kukintaa, jos esiintymä ei ole ennestään tiedossa. Nyt pääsimme ajoissa käsiksi kasveihin.

Ympäristön vastuullinen hoitaminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on tärkeää Fiskars-yhtiölle, joka omistaa suurimman osan maa-alueista ja metsistä ruukin ympärillä. Hoitoperiaatteiden mukaisesti yhtiön puistohenkilökunta on seurannut vieraslajien esiintyvyyttä ja torjunut niitä ruukin alueella yli 10 vuoden ajan. Torjuntaa on tehty yhteistyössä eri maanomistajien ja paikallisten asukkaiden kanssa.

− Tiivis yhteistyö on ehdottoman tärkeää ja ainut tapa saada lajien levittyneisyyttä rajoitettua. Olemme erittäin iloisia Ruukin LUMO -hankkeesta ja kaikesta yhteistyöstä, jota paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa teemme, sanoo Fiskars Villagen markkinointi- ja viestintäspesialisti Elisabeth Blomqvist.

Ankkojen tehtävänä pysäyttää etanoiden eteneminen

Tänä kesänä torjuntatyöhön osallistuvat myös museon alueella asustelevat ankat. Työnjako on selkeä. Talkooporukka ja kesätyöläiset keräävät etanoita lyhyeksi leikatuilta nurmialueilta, kun taas ankat vipeltävät pitkässä heinikossa etanajahdissa. Koska ankat tonkivat maata, tuhoavat ne samalla myös etanoiden munia ja auttavat torjunnassa silläkin tavalla.

− Etanat liikkuvat laidunta ylöspäin. Ankoille varatun alueen paikka onkin mietitty niin, että ne pysäyttävät etanoiden leviämisen eteenpäin uusille alueille, Kamara kertoo.

Ankkapartiolle on aidattu museon pihalle oma alue, jossa ne saavat rauhassa syödä etanoita ja niiden munia.

Museon pihapiirissä on ollut aiemminkin eläimiä, joten ankat solahtavat maisemaan saumattomasti. Niille on varattu oma aitaus ja yösuoja, johon ankat siirretään ennen hämärän tuloa.

Uudet asukit tulivat kasvattajalta Fiskarsiin toukokuussa. Koska untuvikkoaika oli jo ohitettu, olivat ankat Kamaran mukaan aluksi hieman arkoja. Kuukaudessa rohkeus on kuitenkin lisääntynyt ja ankat viihtyvät uudessa kodissaan. Etanajahdin lomassa tulokkailla on mahdollisuus pulahtaa aitaukseen tuodussa kylpyammeessa.

− Mitä nuorempana ankka tulee, sitä nopeammin se kesyyntyy ja leimautuu. Esimerkiksi untuvikot kulkevat hyvin nopeasti omistajansa perässä. Oma aidattu laidun takaa paitsi rauhan esimerkiksi alueella ulkoilevilta koirilta, myös sen, että ankat pysyvät omalla reviirillään. Muuten olisivat vaarassa myös esimerkiksi kukkaistutukset, sillä ankat maistelevat lähes kaikkea mitä löytävät.

Talkoiden avulla jaetaan parhaat vinkit

Ruukkikylässä järjestettiin ennen ankkapartion saapumista ja koululaisten työn alkua lähes viikoittain etanankeruutalkoita. Tämän lisäksi asukkaat tekevät omatoimisesti torjuntatyötä tonteillaan.

− Vieraslajien tuhoamisessa on oma työnsä. Ei se kuitenkaan mahdoton urakka ole, kun tietää mitä tekee. Tunnistaminen on tärkeää. Esimerkiksi ukkoetana saattaa välillä mennä sekaisin espanjansiruetanan kanssa, sillä se on yhtä iso ja eroaa vain raidallisuudellaan. Moni lähettääkin kuvan etanasta ja autan tunnistamisessa, Kamara sanoo.

Hankkeen tavoitteena on ollut auttaa asukkaita tunnistamaan haitalliset lajit ja jakaa kyläläisille toimivat vinkit niiden poistamiseen. Esimerkiksi lupiinin tai jättitattarin juurakko näivettyy, kun niiden versot poistetaan heti pienenä ja tätä jatketaan koko kasvukauden ajan.

Ruukin ympärille on perustettu lisää laidunalueita, joiden tavoitteena on entisöidä alueen arvokkaita perinnebiotooppeja ja auttaa vieraslajien torjunnassa. Tällöin esimerkiksi lupiinien määrä on pienentynyt laitumilla.

Fiskarsin puistohenkilökunta hoitaa noin kahdeksan hehtaarin aluetta ruukissa. Alueella on havaittu muun muassa jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa ja lupiineja, joita hävitetään ja joiden leviämistä rajoitetaan niittämällä ja kitkemällä.

− Puistotiimimme kerää ja hävittää myös espanjansiruetanoita. Tässä helpottaa kasvuston pitäminen matalana ja helppohoitoisena esimerkiksi niittämällä alueita. Toisaalta puistoalueen vehreys varmistetaan kylvämällä ja istuttamalla pölyttäjäystävällisiä kasveja kuten matalakasvuisia kesäkukkaniittyjä ja sipulikukkia, Blomqvist vinkkaa.

Kommentoi »