Jyväskyläläishankkeessa pelaaminen otettiin osaksi mielenterveyskuntoutusta.
Pelien avulla on mahdollista kehittää sosiaalisia ja fyysisiä taitoja, jakaa tietoa ja vahvistaa myönteisiä onnistumisen tunteita.
Pelaten osalliseks -hankkeen projektipäällikön Katja Raition mukaan pelit voivat olla erityisen hyvä mielenterveyskuntoutumisen muoto niille, jotka muuten voisivat jäädä hoidon ulkopuolelle.
Aivan mikä tahansa peli ei hoida mielenterveyttä. Kuntoutuksessa käytetään siihen erityisesti kehitettyjä hyöty- ja terveyspelejä. Niiden suunnittelun pohjana ei ole ensisijaisesti viihde, vaan hyöty tai hyvinvoinnin lisääminen, esimerkiksi sosiaalisten taitojen tai elämäntapamuutoksen tukemisen kautta. Hankkeesta saatavien ammattilais- ja käyttäjäkokemusten perusteella hyötypelien suunnittelu kehittyy merkittävästi.
Pelikonsoleilla, tietokoneilla ja mobiililaitteilla pelaaminen on yhä suositumpaa. Digipelit eivät ole pelkästään lasten ja nuorten huvia. Vähintään kolme neljästä 10–75-vuotiaasta suomalaisesta myöntää pelaavansa digipelejä, kertovat vuoden 2015 tilastot.
Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto, Pelaajabarometri 2015.
Teksti: Noora Takamäki
