Lievestuoreen Liisan syntyvaiheet tekstistä äänilevylle ja myyntiin ovat luultavasti oman alansa maailmanennätys. Synnytystuskiin vierähti ainoastaan vaivainen viikko. Seitsemäntenä päivänä se oli jo myynnissä ja soi radiossa.

Jos Guinnessin ennätysten kirja olisi ollut jo silloin olemassa, levytys olisi päässyt sen sivuille. Mutta kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vasta vuosia myöhemmin.

Oli huhtikuu 1971. Selailin työhuoneessani Finnlevyllä aamun Helsingin Sanomia. Kotimaan sivuilla oli uutinen Lievestuoreen sellutehtaan uudelleen avaamisesta.

Tehdas oli suljettu ympäristöongelmien takia vuonna 1967 ja pahalle haisevasta lipeälammesta oli kirjoitettu palstakaupalla. Nyt tehdas oli saanut väliaikaisen toimintaluvan Laukaan kunnan vaikean työllisyystilanteen takia. Tehtaan piipusta tuprusi jälleen savu.

Mieleeni tuli heti Irwin. Kirjoitin aamukahvia juodessani aiheesta laulutekstin, jonkinlaisen kupletin, uuden tytön jatkumoon, johon kuuluivat ennestään Muhoksen Mimmi, Saarijärven Liisa, Saariston Sirkka ja Joensuun Elli. Teksti syntyi nopeasti. Se tuli kuin itsestään.

Irwin oli  samaan aikaan Mikkelissä keikalla. Soitin Hoteli Nuijamieheen ja kerroin lähettäväni tekstin seuraavalla pikavuorolla hänelle. Selittelyn ja kinastelun jälkeen Irwin ymmärsi juonen, lupasi noutaa tekstin linja-auton kuljettajalta ja säveltää sen heti.

Ja jo illansuussa paluubussi toi c-kasetin Helsinkiin. Lievestuoreen Liisa oli saanut melodian.

Olin hälyttänyt Markku Johanssonin linja-autoasemalle bussia vastaan. Sovitus lauluun syntyi vielä samana iltana. Olin varannut Finnvox-studion, ja Markku Johansson tarvittavat muusikot.

Seuraavana aamuna soitettiin laulun taustamusiikki nauhalle. Vuorokausi myöhemmin Irwin saapui Mikkelistä Helsinkiin ja lauloi soolo-osuutensa.

Tekstin kirjoittamisesta oli kulunut kolme vuorokautta. Valmis masternauha odotti enää teknisiä toimenpiteitä.

Olin varannut matrisointiajan etukäteen. Finnvox oli Suomen ainoa levyprässäämö, kaivertamiseen ja matriisien tekoon joutui jonottamaan.

Lievestuoreen Liisan painomatriisit ohittivat jonon. Ne tehtiin ylityönä yöllä. Tekninen prosessi kemiallisine liuoksineen kesti kaksi vuorokautta.

Kolmantena päivänä levyprässit painoivat jo uutta singleä. Seuraavana päivänä levy oli Finnlevyn varastossa ja myynnissä.

Vein uunituoreen singlen heti Yleisradion tutuille toimittajille, ja he soittivat sen vielä samana päivänä. Olimme nopeampia kuin aikakauslehdet. Niiden omat Lievestuore-tarinat ilmestyivät muutama päivä levyä myöhemmin.

Lievestuoreen Liisasta tuli heti hitti. Se soi päivittäin radiossa ja huoltoasemien ja baarien levyautomaateissa.

Menestystä siivittivät tehtaan monet televisiouutisiin ja päivälehtiin päätyneet tapahtumat. Tehdas uhattiin välillä sulkea entisen kaltaisina jatkuvien päästöjen takia, välillä työntekijät valtasivat sen varmistaakseen tuotannon jatkuvuuden. Lievestuoreen ainoa nähtävyys, lipeälampi, paisui, kupli ja haisi edelleen.

En muista toista vastaavanlaista uutisäänilevyä. Joskus olen tehnyt lauluja ajankohtaisista aiheista, mutta ne ovat syntyneet jälkikäteen, eivät yhtä aikaa tapahtumien kanssa.

Olisiko Talvivaaran saasteputkesta ja järvestä tehdystä laulusta syntynyt menestystä? Vuonna 1971 elettiin toisenlaisia aikoja.

Myös Irwinin suosio vaikutti laulun menestykseen. Hän on poissa, eikä uutta Irwiniä ole tullut.