Viime vuosina EU:n energiapolitiikka on tavoitellut entistä voimakkaammin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ukrainan sota kiihdyttää tätä kehitystä.
Koska EU ja Venäjä ovat tiiviitä kauppakumppaneita energian osalta, energiapolitiikasta on nyt tullut myös turvallisuus- ja talouspolitiikkaa, taloustieteilijä Marita Laukkanen arvioi.
EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle historiallisen laajat pakotteet. EU:n Venäjän-tuonnista jopa puolet on öljyä ja maakaasua, joten Venäjän energiasta irrottautuminen on EU:lle hidasta ja vaikeaa. Venäjä taas on uhannut muun muassa rajoittaa maakaasun vientiä Eurooppaan.
Suomella on paine vähentää öljyntuontia Venäjältä
EU-komissio ehdottaa Venäjän maakaasun tuonnin runsasta vähentämistä tämän vuoden loppuun mennessä. Yhdysvallat ilmoitti jo lopettavansa öljyn ja maakaasun tuonnin Venäjältä.
– EU:n pakotteet jäävät hampaattomiksi, jos öljy ei ole niissä mukana, Laukkanen painottaa.
Suomellakin on paine vähentää öljyntuontia Venäjältä. Öljyn hinta on jo noussut sodan vuoksi, ja Suomessa nousu kytkeytyy etenkin liikennepolttoaineisiin. Kun öljystä tulee kalliimpaa, myös bensiinin ja dieselin hinta nousee.
– Hinnan pohtimisen sijaan on kysyttävä, haluammeko tukea Venäjän hyökkäystä ostamalla venäläisestä öljystä jalostettua bensaa. Keskivertosuomalaiselle hinnannousu merkitsee vain joitakin kymmeniä euroja kuukaudessa, Laukkanen sanoo.
– Jos haluamme vähentää venäläisen öljyn tuontia, on myös tarpeen vähentää polttoaineiden kulutusta tai lisätä biopolttoaineiden ja sähkön käyttöä.
Artikkelin aloituskuvassa ukrainalaiset sotilaat ja siviilit auttavat ikääntynyttä naista turvaan Irpinin kaupungissa 10.3.2022. Kuva: Emin Sansar / Anadolu Agency / Abacapress / Ddp images / All Over Press.
