Pörssiyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla lopettavansa sellun ja paperin tuotannon Veitsiluodon ja Ruotsin Kvarsvedenin tehtailla. Yhtiön mukaan paperin kysyntä Euroopassa on vähentynyt yli kymmenen vuotta, ja koronaviruspandemia on kiihdyttänyt muutosta.
Ilmoitus oli viimeisin pisara pitkässä paperitehtaiden alasajon ketjussa. Tällä kertaa työpaikkansa Suomessa menettää ainakin 670 ihmistä.
Euroopasta on vuosina 2010–2020 poistunut käytöstä 122 paperikonetta. Suomen osuus Euroopan paperimarkkinoista on noin 18 prosenttia. Suhteessa muuhun Eurooppaan Suomesta ei ole lopetettu tuotantoa mitenkään poikkeuksellisen paljon, sanoo Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström.
– Suomeen jää Veitsiluodon lakkauttamisen jälkeen 16 paperitehdasta ja 17 kartonkitehdasta. Toivomme, että elinvoimaista paperiliiketoimintaa säilyy Suomessa. Maailmanlaajuiseen kysyntään emme voi vaikuttaa, mutta teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn voimme.
Muovin välttely ja verkkokauppa luovat kysyntää
Analyysien mukaan sellubisneksellä menee hyvin. Kartonkien, pakkauspaperin ja hygieniatuotteiden kysynnän ennustetaan maailmanlaajuisesti kasvavan. Kirjoitus- ja painopapereissa myynti sen sijaan vähenee koko ajan.
– Verkkokaupan kasvu ja halu korvata muovipakkauksia lisäävät kartongin menekkiä. Koronapandemia on lisännyt hygieniapaperituotteiden myyntiä Aasiassa, ja keskiluokan kasvu lisää menekkiä jatkossakin, Lindström kertoo.
Jo kolmannes suomalaisesta sellusta viedään Kiinaan.
– Suomessa osataan tehdä sellua hyvin ja kilpailukykyisesti. Meillä on tarvittavat tehtaat, ja puulajikkeidemme ominaisuuksia arvostetaan sellumarkkinoilla.
Suomalaisen metsäteollisuuden laariin sataa myös ilmastohuoli ja halu käyttää uusiutuvia raaka-aineita.
– Metsäteollisuus Suomessa ja Pohjoismaissa on etukenossa vastuullisuusasioissa, Lindström sanoo.
