Apu

Vedessä on voimaa



Vedessä on voimaa

Pääkirjoitus: "Teollisuutemme menestystarinan yskäiselle menolle tarvittaisiin kipeästi uusia kirittäjiä. Olisiko vesi-innovaatioista taloutemme uudeksi kivijalaksi?"
Teksti Samuli Isola

Kun loma saa ja laituri kutsuu, on hyvä hetki pohtia, mitä vesi Suomelle merkitsee.

Suomessa on 188 000 järveä, mutta vesi on muutakin kuin mökkipolskimista. Vesi on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Veden mukana on kulkenut teollisuutemme menestystarina, jonka yskäiselle menolle tarvittaisiin kipeästi uusia kirittäjiä. Olisiko vesi-innovaatioista taloutemme uudeksi kivijalaksi?

Suomen kehitys alkoi meren rannalta, ja sisämaahan edettiin jokivarsia pitkin. Tervaveneet kuljettivat tervaa Pohjanlahden rannalle myytäväksi maailman laivoihin. Metsäteollisuuspaikkakunnat syntyivät, kun ympärillä oli sahatavaraksi kelpaavaa metsää ja rannassa paikka, johon tehdas oli hyvä sijoittaa. Vesivoima valjasti veden virtauksen sähköksi ja toi valoa pieneenkin tölliin. Suomi liittyi globaaliin talousjärjestelmään Itämeren kautta jo kauan ennen kuin Rovio keksi täyttää maailman vihaisilla linnuilla.

Vesi on myös ympäristö- ja terveyskysymys. Puhdas vesi on Suomen matkailuvaltti ja kansanterveydellinen takuutuote. Vesiteknologiaamme viedään maailmankolkkiin, jossa vesi on harvinainen ylellisyys. Mokatakin voi: kun Suomi innostui kaivostaloudesta, sen ensimmäiset kompastuskivet liittyivät vuotaviin vesiin. Kuuleeko Talvivaara?

Koillisväylä on vapautumassa jäästä, ja geopolitiikan painopiste siirtyy pohjoisempaan. Suomi haluaa olla mukana uuden reitin taloudellisessa hyödyntämisessä. Vesiosaamista sekin vaatii, tosin jäätyneen.

Mitä vedelle tapahtuu, se tapahtuu myös Suomelle.

Julkaistu: 2.7.2013