Apu

Vatsavaivat: Herkkä vatsa ei ole sairaus – Milloin on oikeasti syytä huolestua ja hakeutua lääkäriin?

Vatsavaivat: Herkkä vatsa ei ole sairaus – Milloin on oikeasti syytä huolestua ja hakeutua lääkäriin?
Moni kärsii vatsanpuruista, ja joskus niitä kannattaa vain sietää. Mistä tunnistaa, milloin kyse on harmittomasta herkkävatsaisuudesta ja milloin taas sairaudesta?
Julkaistu: 14.6.2022

Turvottaa, kiertää, kipristelee, ummettaa. Vatsavaivat tuntuvat olevan nykyhetken vitsaus, josta iso osa kärsii ainakin ajoittain. Onko näin?

– Vatsavaivat ovat aina olleet yleisiä. Ärtyvän suolen oireyhtymään sopivia oireita on kuvattu jo antiikin ajan kirjallisuudessa, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä Terveystalosta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva. Sellaisia ovat myös toiminnallinen ripuli ja toiminnallinen ummetus. Toiminnallinen tarkoittaa, että vatsanväänteiden taustalla ei ole elimellistä sairautta tai vikaa. Usein puhutaan herkästä vatsasta.

Ärtyvän suolen oireyhtymässä vatsa­ongelmiin liittyy kipua ja joko ripulia tai ummetusta – tai molempia. Se vaivaa noin kymmentä prosenttia suomalaisista. Tyypillistä on myös iltaa kohti pahentuva vatsan turvotus. Toiminnalliseen ripuliin ja ummetukseen ei liity kipua.

Toiminnalliset oireet ovat usein monen tekijän summa. Stressi voi aiheuttaa niitä, samoin fodmap-hiilihydraatit. Ne ovat paksusuolessa fermentoituvia ruokia, kuten ruista, palkokasveja ja sipuleja, jotka tuottavat käydessään kaasuja. Ne turvottavat monia ja aiheuttavat ilmavaivoja.

Joskus vatsavaivat alkavat turistiripulin jälkeen. Ihminen sairastaa ensin bakteerin aiheuttaman suolistotulehduksen, mutta vaikka se paranee ja pöpöstä päästään, suolen toiminta voi jäädä häiriintyneeksi. Silloin puhutaan infektion laukaisemasta ärtyvän suolen oireyhtymästä.

– Myös antibioottikuuri voi suistaa bakteeriston pois tasapainosta. Jos sen jälkeen on pitkään vatsavaivoja, pitää poissulkea pöpö, joka voi aiheuttaa antibioottiripulin.

Herkkävatsaisuus ei ole sairaus

Toiminnalliset vatsavaivat ahdistavat ja huolestuttavat monia. Huoli on kuitenkin turha. Vaikka herkkävatsaisuus voi olla ikävää, se ei ole sairaus eikä haitaksi terveydelle. Pikemminkin se on ihmisen ominaisuus.

– Toiminnallisia vatsavaivoja pidetään mahasuolikanavan hermoston ja keskushermoston kommunikaatio-ongelmana. Herkkävatsaiset ihmiset tuntevat muita herkemmin, mitä vatsassa tapahtuu. Tärkeää on ymmärtää, että herkkävatsaisuus on vaaraton juttu, Hillilä sanoo.

Asiasta stressaaminen voi saada vatsan kuralle. Tyypillistä on vaivojen kausi­­luontoisuuskin. Välillä vatsa voi paremmin, välillä huonommin.

– Moni huomaa, että lomalla vatsa voi hyvin. Kun sitten palaa töihin ja tulee stressiä, vatsakin reagoi.

Kannattaa myös muistaa, että tavallisin vatsavaiva on laktoosi-intoleranssi, joka piinaa 17–20 prosenttia suomalaisista. Siinä maitotuotteiden laktoosi aiheuttaa kaasua, turvotusta ja ripulia.

Fodmap-dieetti ja mistä siinä on kyse

Jos vatsa vaivaa usein, pitääkö sitä vain sietää vai olisiko syytä ottaa kaikki keinot käyttöön vaivojen selättämiseksi? Vastaus riippuu tilanteesta.

Toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole parantavia ihmelääkkeitä, vaan hoitona on yleensä ruokavalion rukkaaminen ja stressin välttely. Silloin kannattaa miettiä, kummasta on enemmän haittaa elämänlaadulle ja hyvinvoinnille: tiukasta ruokavaliosta vai ajoittaisista vatsanpuruista.

– Fodmap-dieetissä ruokavaliosta karsitaan fodmap-hiilihydraatteja. Sitä voi kokeilla omin päin hetken aikaa, mutta ruokavaliotaan ei kannata alkaa itsenäisesti rajoittaa kovin paljon, Hillilä neuvoo.

Silloin voi tulla puutetta tärkeistä ravintoaineista. Lisäksi ruokavalio saattaa kaventua turhaan. On nimittäin huomattu, että plasebovaikutus on hyvin yleinen vatsaoireiden lievittymisessä.

Plasebovaikutus tarkoittaa, että kun potilas uskoo hoidon auttavan, se auttaa tuon uskomuksen takia. Ärtyvästä suolesta tehdyissä lääketutkimuksissa jopa 45 prosenttia tutkittavista koki oireidensa lievittyvän, vaikka he eivät saaneet oikeaa lääkettä vaan valelääkkeen.

– On riski, että ihminen jättää ruisleivän pois ja huomaa, että turvotus vähenee hetkeksi plasebovaikutuksen vuoksi. ­Sitten vatsa alkaa taas vaivata, ja ruoka­valiosta karsitaan jotain muuta. Näin ruoka­valio kaventuu hiljalleen, vaikka sen karsimisesta ei ole oikeaa hyötyä.

Asiaa kannattaa selvitellä lääkärin ja laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa. Näin saa selville, missä pulma oikeasti piilee ja miten ruokavalio pysyy terveellisenä.

Tulevaisuuden lääke vatsan pulmiin voi olla kakka – nimittäin jonkun toisen. Ulosteensiirtoa on tutkittu ärtyvän suolen oireyhtymässä, vaihtelevin tuloksin. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa ei löydetty pitävää näyttöä ulosteensiirron hyödyistä. Norjalaiset tekivät samanlaisen tutkimuksen, joka osoitti kuitenkin, että ulosteensiirto toimi selvästi.

– Syy tähän on luultavasti se, että norjalaisilla oli superluovuttaja eli ihminen, jonka uloste oli poikkeuksellisen hyvää.

Jos tällaisia luovuttajia löytyy, monen vatsaongelmaisen pulmat saattavat tulevaisuudessa ratketa.

Tunnista vakavat sairaudet ajoissa

Aina vatsavaivat eivät ole viattomia. Autoimmuunisairaus keliakia, tulehdukselliset suo­listosairaudet eli haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti sekä paksusuolensyöpä voivat kaikki aiheuttaa monenlaista vatsanpurua.

Säännöllisiä vaivoja potevan on syytä käydä lääkärin vastaanotolla, jotta mahdolliset sairaudet saadaan selvitettyä. Jos ikää on yli 50 ja vatsan toiminta muuttuu yllättäen, ihminen laihtuu selittämättömästi tai kuumeilee, ulosteessa on verta tai ripuli on jatkuvaa, käynti on erityisen paikallaan.

– Paksusuolensyöpä lisääntyy iän myötä. Siksi paksusuoli kannattaa tähystää, jos ikää on enemmän, Hillilä sanoo.

Keliakiassa monien viljojen gluteeni tuhoaa suolinukan. Hoitokeino on gluteeniton ruokavalio, mutta tulevaisuudessa keliaakikot saattavat saada hyviä uutisia.

– Nyt tutkitaan lääkettä, jonka ansiosta keliaakikko voisi syödä gluteenia ilman, että suolinukka tuhoutuu.

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät koko ajan, mutta silti alle prosentti suomalaisista sairastaa niitä.

– On pohdittu, että yleistyminen voi johtua liian hygieenisestä ympäristöstä.

Kun elimistön immuunijärjestelmä ei kohtaa pöpöjä, joita vastaan taistella, se saattaakin ryhtyä taistoon suoliston omaa bakteeristoa vastaan ja aiheuttaa tulehduksellisen suolistosairauden.

Oireita ruoista?

  • Fodmap-hiilihydraatit voivat saada herkän vatsan sekaisin. Niitä ovat muun muassa vehnä, ruis, ohra, palko­kasvit, ­sipulit, mustaherukka, päärynä, persikka, cashewpähkinä, sienet ja monet makeutusaineet

  • Närästystä saattavat ­aiheuttaa isot annokset, rasvainen ruoka, kahvi, valkoviini ja voimakkaat mausteet.

  • Kahvi on hyväksi ummetukselle, mutta pahaksi, jos on taipumusta löysään vatsaan. Se stimuloi suolen toimintaa ja saa tavaran liikkumaan nopeammin.

  • Hiilihapolliset juomat, kuten olut ja kuplavedet voivat aiheuttaa kaasua suolistoon.

  • Kauraa pidetään vatsaystävällisenä viljana, mutta kaikille sekään ei ­sovi. Joillain se voi saada aikaan turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipua ja liisterimäisiä ulosteita.

Kauralähde: Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab/Itä-Suomen yliopisto.

1 kommentti