Apu

Vatsa hyvin, kaikki hyvin



Vatsa hyvin, kaikki hyvin

Vatsan kunto on olennainen tekijä jokaisen hyvinvoinnille. Olemme mitä syömme, ja myös olomme on sen mukainen. Vatsavaivoja voi ehkäistä ja helpottaa omilla valinnoilla.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf

Toimiiko vatsa? Toimiiko suoli? Kaikki on siis hyvin, tapasi jo edesmennyt kollegani aina sanoa. Monta kertaa kuultu kansanviisaus pätee edelleen – etenkin silloin, kun ikää tulee lisää tai elämässä on meneillään erittäin kiireinen jakso. Mutta sitten kun vatsa vääntelee, onkin äkkiä monta asiaa hankalasti.

Kuullostaako tutulta?

Närästystä, turvotusta ja ilmavaivoja, ummetusta, ripulia, erilaisia vatsakipuja, ruoansulatusongelmia ja ruokahalun vähentymistä...

Nämä ovat nimeltään toiminnallisia vatsavaivoja, jotka ovat erittäin yleisiä. Niistä on joskus

elämänsä aikana kärsinyt lähes jokainen ihminen, ainakin ohimenevästi. Toiminnallisista vatsavaivoista on kyse silloin, kun ei ole kyse mistään vakavammasta, kuten syövästä tai muista

elimellisistä taudeista. Syöpä on ylävatsavaivojen syynä vain prosentilla.

Vaivoja kutsutaan toiminnallisiksi, koska ne syntyvät vatsan normaalista toiminnasta tai toiminnan muutosten yliherkästä aistimisesta.

Selvää syytä toiminnallisiin vatsaongelmiin ei läheskään aina ole edes olemassa, tai ainakaan se ei ole paikannettavissa. Esimerkiksi ylävatsavaivoja on noin 20–40 prosentilla kaikista suomalaisista, ja vähintään joka toisella heistä on syynä jokin toiminnallinen vaiva.

– Esimerkiksi laktoosi-intoleranssia on 17 prosentilla koko väestöstä. Maha- tai pohjukaissuolihaava taas on 10–15 prosentilla ylävatsavaivaisista, sisätautien erikoislääkäri Markku Heikkinen kertoo.

Heikkinen myöntää, että toiminnalliset vatsavaivat ovat erikoislääkärillekin hankalia tapauksia; oireiden perustella lääkärin on hankala tehdä diagnoosia. Usein pystytään vain sulkemaan vakavien syiden mahdollisuus pois – eli näyttämään, ettei mitään vakavaa sairautta ole. Oireita voi olla, vaikka kaikki tutkimustulokset olisivat normaaleja.

Toiminnalliset vatsavaivat eivät siis ole ”kuolemaksi”, mutta ne voivat silti kiusata ja haitata elämänlaatua huomattavasti.

Aina eivät asiat kuitenkaan ole elämänlaatukysymyksiä, vaan vatsa tarvitsee tarkempaa tutkimista.

Muista silloin tämä: jos havaitset seuraavia oireita, on aina syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle: vatsavaivoja, joihin yhdistyy anemiaa, verioksentelua tai toistuvaa oksentelua, tahatonta laihtumista, mustaa ulostetta, nielemisvaikeuksia tai aivan uusia vatsan oireita, jotka ovat alkaneet yli 55-vuotiaana.

Ikäville vatsavaivoille voi olla monia syitä. Esimerkiksi lääkkeet.

Tulehduskipulääkkeiden ohella myös muut lääkkeet voivat aiheuttaa epämieluisia vatsaoireita. Esimerkiksi kolesteroli- ja diabeteslääkkeet (pois lukien insuliini) voivat aiheuttaa oireita. Närästystä voivat lisätä muun muassa kalsiumsalpaajat eli tietyt sydän- ja verenpainelääkkeet

sekä tietyt astma- ja masennuslääkkeet.

Myös vahvoilla lääkekuureilla, kuten antibiooteilla, kortisonilla tai pitkään jatkuneella mahahapon

tuotantoa ehkäisevällä lääkityksellä, voi olla vatsaan vaikutusta. Näitä lääkkeitä ei yleensä voi välttää, mutta niiden rooli vaivojen aiheuttajana kannattaa tietää ja tiedostaa.

Joillakin meistä myös tietyt ruoka-aineet vaiheuttavat vatsavaivoja. Tällaisia ruoka-aineita kannattaa luonnollisesti välttää.

Mausteinen ruoka, suklaa, sitrushedelmät ja paprika ovat tyypillisiä vatsavaivojen aiheuttajia.

Myös stressi on tyypillinen vatsavaivojen aiheuttaja. Tämä ei tarkoita, että stressi aiheuttaisi kaikille vatsaoireita: osalle se aiheuttaa ja osalle ei. Syytä tähän ei tiedetä.

Suoliston bakteerikannallakin on merkitystä, samoin suoliston hormonien erityksellä. Kumpaakin asiaa tutkitaan tällä hetkellä hyvin paljon.

Tulevaisuudessa toiminnallisten vatsavaivojen syiden paikantaminen voi siis helpottua.

On tärkeää muistaa, että useimpiin vatsaoireisiin voi jokainen itse vaikuttaa. Voit nimittäin ehkäistä ennalta ja hillitä vatsaoireita monin tavoin hyvillä ravitsemus- ja elintavoilla.

Toiminnallisille vatsavaivoille on tyypillistä, että ne ovat pitkäaikaisia ja niiden esiintymisessä on vaihteluita: välillä menee paremmin, toisinaan on enemmän kipuja tai vaivoja.

Sisätautien erikoislääkäri Markku Heikkinen huomauttaa, että kaiken keskellä on tärkeää muistaa, että toiminnallisten vatsavaivojen ennuste on hyvä.

– Edes pitkään jatkuneet oireet eivät yleensä ennakoi.

*****

Suosi ja vältä – näin ehkäiset vatsavaivoja

Vältä:

–Stressi. Kiire, ahdistus ja stressi vaikuttavat usein vatsaan. Stressi heijastuu suoraan vatsaan,

koska stressihormonit heijastuvat vatsaan. Lisäksi kiireessä ja rasituksessa usein unohtaa pitää

huolta itsestään. Stressitilanteessa on erityisen tärkeää syödä hyvin, juoda tarpeeksi, nukkua riittävästi ja harrastaa liikuntaa.

–Tupakointi. Tupakointi aiheuttaa etenkin närästystä ja ruoansulatuksen ongelmia, mutta se

lisää riskiä myös vakavampiin sairauksiin, kuten saada maha- tai pohjukaissuolen haava tai syöpä.

–Alkoholi. Runsas alkoholinkäyttö lisää tupakan tavoin monien vaivojen ja sairauksien riskiä,

kuten närästystä ja haavariskiä.

–Tulehduskipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeiinit, eivät tee hyvää vatsalle.

Ne lisäävät muun muassa haavariskiä. Vähemmän haitallinen on esimerkiksi parasetamoli.

–Rasvainen ruoka. Erittäin rasvainen ruoka voi lisätä vatsavaivoja. Tämä ei tarkoita, että rasva

kannattaisi karsia ruokavaliostaan täysin. Kokonaisvaltaisen terveyden kannalta on tärkeää saada rasvaa riittävästi. Hyviä rasvan lähteitä ovat esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljy sekä rasvainen kala. Suurimmat kovan eli vältettävän rasvan lähteet Suomessa ovat liha- ja makkararuoat, lihaleikkeleet ja juusto.

Suosi:

+Syö järkevästi. Rauhallinen syönti, pienet kerta-ateriat ja vähärasvainen ruoka auttavat

vatsavaivoissa. Pureskele ruokasi kunnolla. Elimistölle on erityisen tärkeää saada ruokaa säännöllisesti. Suuret kerta-annokset voivat aiheuttaa esimerkiksi turvotusta. Vältä iltasyöntiä, etenkin jos närästys on ongelmasi. Hyvä rytmi syömiselle on kolme ateriaa päivässä täydennettynä

1–3 välipalalla tarpeen mukaan. Pidä siis selkeät ruokaajat ja vältä jatkuvaa napostelua.

+Kasvikset, hedelmät ja marjat. Näiden ja viljatuotteiden mukana saat kuituja, joita ilman

vatsa ei voi toimia kunnolla. Täysjyväviljassa on enemmän kuituja ja muita hyviä aineita kuin valkoisessa viljassa. Muista myös pähkinät ja siemenet kuidun lähteinä. Kuidun määrää pitää lisätä vähitellen, jos sitä ei ole syönyt paljon, koska äkillinen kuidunlisäys voi aiheuttaa vatsavaivoja.

+Kotkikokkaus. Tee ruokasi itse, niin tiedät mitä suustasi alas laitat. Jos syöt valmisruokaa,

opettele lukemaan tuoteselosteita, jotta osaat katsoa ainakin tuotteiden sisältämän rasvan määrän ja koostumuksen.

+Liikunta ja painonhallinta. Liikunta aktivoi aineenvaihduntaa ja on kaikin puolin terveydelle

hyväksi. Se auttaa myös painonhallinnassa; ylipaino voi olla myös vatsavaivojen, esimerkiksi närästyksen syy.

+Vesi. Juo riittävästi huoneenlämpöistä vettä etenkin aterioiden välillä. Jos juot paljon vain

aterioiden yhteydessä, saatat laimentaa vatsahappojasi liiaksi vedellä. Se puolestaan hidastaa ruoansulatustasi.

*****

Apua luonnosta

Minttu. Minttu rauhoittaa vatsaa, sappi- ja ilmavaivoja sekä lievittää päänsärkyä. Lisäksi sillä on mielialaa kohentava ja virkistävä vaikutus. Minttua voit käyttää kätevästi ruoanvalmistuksessa

ja salaateissa tai keittää siitä vaikkapa teetä. Tuoretta minttua löytyy ruokakauppojen tuoreyrttivalikoimista.

Fenkoli. Fenkolista voi olla apua mahavaivoihin ja suolistotulehduksiin, ilmavaivoihin,

turvotukseen, jopa pahoinvointiin. Se ehkäisee suolistokaasujen muodostumista, hillitsee täyteyden

tunnetta, edistää ruoansulatusta ja parantaa ruokahalua. Se lisää mahasuolikanavan liikkuvuutta ja lievittää ummetusta. Mauste- ja salaattifenkolilla on samoja terveysvaikutuksia.

Nokkonen. Nokkonen edistää ruoansulatusrauhasten toimintaa ja normalisoi suolen toimintaa. Siitä on apua ruoansulatusvaivoihin, hapottomaan mahaan, maksa- ja sappivaivoihin, ripuliin ja muihin suolistovaivoihin. Nokkonen saattaa helpottaa myös ummetusta ja tasapainottaa suoliston toimintaa. Käytä nokkosta ruoanlaitossa tai keitä siitä teetä. Nokkosta saa ostettua kuivattuna luontaistuotekaupoista ja hyvin varustetuista ruokakaupoista.

Kehäkukka. Kehäkukasta voit saada helpotusta jopa mahakatarriin. Se voi myös helpottaa ja ehkäistä mahahaavaa, ärtyneen paksunsuolen oireita ja mahakipuja. Kehäkukka parantaa suoliston toimintaa. Sitä kannattaa nauttia etenkin teenä.

Sitruunamelissa. Sitruunamelissa stimuloi syljen, mahanesteen ja sapen eritystä ja parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta. Lisäksi se voi lievittää hermostollisia vatsa- ja suolistovaivoja, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, sappivaivoja ja ilmavaivoja. Sitruunamelissa sopii pää- ja jälkiruokiin.

Lähde: Sinikka Piippo ja Piipon teos Elinvoimaa mausteista (Minerva 2011).

*****

Testaa oletko riskiryhmässä

1. Syötkö epäsäännöllisesti?

2. Onko sinulla toisinaan selittämättömiä vatsavaivoja?

3. Onko sinulla jossain elämänvaiheessasi ollut vatsaoireita?

4. Onko suvussasi ollut vatsavaivoja?

5. Käytätkö särkylääkkeitä säännöllisesti?

6. Tupakoitko?

7. Käytätkö alkoholia useana päivänä kuukaudessa?

8. Onko sinulla ylipainoa?

9. Onko ruokavaliosi yksipuolinen?

10. Sisältääkö ruokavaliosi vain vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja?

Mitä useammin vastasit kyllä, sitä suuremmalla syyllä sinun kannattaa panostaa terveellisiin elämäntapoihin. Monta kyllä-vastausta ei aina tarkoita, että saisit koskaan oireita, mutta tämä on hyvä syy ehkäistä vaivoja ajoissa ennalta. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin jo olemassa olevien oireiden poistaminen tai lieventäminen.

Teksti Taru Jussila

Kuvat 123rf

Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 02/13.

Julkaistu: 29.8.2013