Apu

Vastaanottokeskus herätti muukalaispelon

Vastaanottokeskus herätti muukalaispelon

Kangasalle perustettu vastaanottokeskus repi ihmisten mielipiteet kahtia. Pelot ja uhkakuvat kummittelevat monen mielessä. Onko niihin syytä, ja miten turvapaikanhakijat oikeasti näkyvät kuntalaisten arjessa?
Teksti Eve Hietamies
Kuvat Timo Villanen
Mainos

Kangasala on noin 30 000 ihmisen kunta Tampereen itäisessä kyljessä, kirkolta on matkaa Tampereelle 17 kilometriä. Paikka tunnetaan Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jossa ylistetään Roineen ”armaita aaltoja” ja Längelmäveden hohtelua.

Kunnan tunnetuimpia maahanmuuttajia oli urkutehtaan perustaja, ruotsalainen Anders Thulé. 1990-luvulla kunta otti vastaan kiintiöpakolaisia lähinnä Irakista, mutta suurin osa heistä liukeni vuosien myötä muualle. Kangasalla asuu vakinaisesti noin 250 ulkomaan kansalaista, 40 eri maasta. Maahanmuuttajat eivät ole siellä uusi ilmiö.

Tänä syksynä keskustelu turvapaikanhakijoista singahti kuitenkin aivan uusille kierroksille, kun Kangasalle päätettiin sijoittaa SPR:n vastaanottokeskus Kaivannon sairaalaan eli Pirkanmaan B-mielisairaalaan. Sairaanhoitopiirin valtuusto teki tänä vuonna päätöksen psykiatrisen sairaalan lakkauttamisesta.

– SPR:llä on ollut pitkäaikainen haave löytää joku isompi paikka Tampereen läheltä, koska joka viikko Tampereelle ilmoittautui useita turvapaikanhakijoita. Kun kaksi poliisia lähti kyytimään yhtä tai kahta asiakasta Mänttään, siinä meni aina tunti poikineen. Se vei poliisilta resursseja, kertoo SPR:n Hämeen piirin johtaja Minna Jussila.

Hän kuuli Kaivannon tilojen vapautumisesta ja tiedusteli kunnan näkemystä siitä, että sairaalaan sijoitettaisiin transit-tyyppinen vastaanottokeskus. Se tarkoittaa keskusta, josta maahan tullut turvapaikanhakija siirretään odotusajan keskukseen heti alkutoimien jälkeen.

Kyselyyn suhtauduttiin positiivisesti, sillä käyttämättöminäkin sairaanhoitopiirin kiinteistöt on pidettävä lämpiminä ja kunnossa, mikä aiheuttaa kuluja.

Syyskuussa tilanne paheni. Tornioon alkoi tulla joka yö satoja turvapaikanhakijoita, ja SPR joutui miettimään kuumeisesti, minne ihmiset sijoitetaan. Kangasalan kunnanhallitus nopeutti puoltavaa päätöstä, sairaanhoitopiiri vuokrasi Kaivannon kiinteistön maahanmuuttovirastolle ja SPR:lle jäi reilu vuorokausi aikaa laittaa Kaivanto asumiskuntoon. Tilanne eteni niin nopeasti, että se tuli yllätyksenä kaikille.

”Kun nyt joudutte tapaamaan pakolaisia, voitte tervehtiä sanomalla Ahlan wa sahlan. – Miten sanotaan Hyvää kotimatkaa?”

- Toista haukuttiin suvakiksi, toista mielipiderasistiksi, Mikko Kohonen muistelee keskustelua Facebook-sivulla.

Suntio Mikko Kohonen perusti aikanaan kuntalaisille oman Facebook-sivun, jolla tänä päivänä on noin 5 500 jäsentä.

– Siihen päivään asti Kangasalan kunta oli vähän lintukoto, kunnes tuli uutinen Kaivannon avaamisesta vastaanottokeskukseksi.

Facebookista tuli taisteluareena, jossa jaettiin rasistisia mielipiteitä ja uhkakuvia tai yritettiin vedota maalaisjärkeen sekä lähimmäisenrakkauteen.

– Toista haukuttiin suvakiksi, toista mielipiderasistiksi. Jos provosoiva kirjoitus tai keskusteluketju poistettiin, silloin me moderaattorit loukkasimme sananvapautta, Kohonen huokaa.

Eniten Kohosta hämmästytti se, miten ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Sivustolla sanottiin asioita, joita tuskin kehtaisi pamauttaa torilla naamakkain.

– Uskon, että taustalla on muutakin kuin pakolaiset. Ihmisiä mietityttää oma talous, työpaikan pysyvyys, yt-neuvottelut sekä se, miten hallitus hoitaa asioita. Loppukesästä alettiin puhua Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista, ja sen päälle tuli vielä ulkopuolinen turvallisuusuhka. Pakolaiset olivat vain lisä monen kokemaan turvattomuuden tunteeseen.

Onko pakolaisista mahdollista puhua Kangasalla asiallisesti?

– Jos se on ohjattua puheenvuorojen jakamista. Niin kauan kun se on itsestään lähtevää, se on aika villiä.

30-vuotias järjestelmäasiantuntija Jenna Siukola asuu Kaivannon vieressä. Eräänä päivänä Facebookissa käytiin kiihkeää keskustelua siitä, miten pakolaisjoukot tulevat raiskaamaan kaikki naiset. Jenna kirjoitti: ”Asun 70 metrin päässä Kaivannosta ja käyn kahdesti päivässä ulkoilemassa koirien kanssa, no eipä ole vieläkään raiskattu.” Se hiljensi keskustelun.

– Eikä koiriakaan ole potkittu. Ainoastaan silitelty ja otettu kuvia, Jenna sanoo.

– Facebook-sivusto oli järkytys. En ole tajunnut, että ihmiset oikeasti ajattelevat niin suppeasti niistä, jotka ovat eri maasta tai erivärisiä. Joku oikeasti uskoo, että muslimien kulttuuriin kuuluu naisten raiskaaminen. Siis kulttuuriin! Sehän on ihan älyvapaata.

Jenna muutti Kaivannon sairaalan viereiselle rivitaloalueelle nelisen vuotta sitten, ja kun tieto hätämajoituskeskuksesta tuli, hän mietti ensimmäisenä, muuttuuko asuinalue meluisaksi. Paikka on edelleen yhtä hiljainen ja rauhallinen kuin ennenkin.

Jenna Siukolan koiraa on silitelty, ei potkittu.

Kaivanto sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Kangasalan kuntakeskuksesta, ja tätä kirjoittaessa siellä on 157 pakolaista. Torniosta odotetaan 30 henkeä lisää. Varsinaiseksi kauttakulkukeskukseksi se muuttuu marraskuussa, kun psykiatrisen sairaalan viimeisetkin osastot lopettavat toimintansa päärakennuksessa. Tällöin Kaivannon asukasluku nousee 400 henkilöön.

Keskuksessa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sairaanhoitajaa, yksi opettaja ja seitsemän ohjaajaa. Näiden lisäksi arjessa auttaa 160 SPR:n vapaaehtoista kuntalaista, jotka käyttävät asukkaita konserteissa, järjestävät ajankuluksi haravointitalkoita, opettavat suomea ja järjestävät jalkapallo-otteluita. Vastaanottokeskuksen joukkue on nimetty ”Bagdadin muuttohaukoiksi”.

Kaivannossa on pelkästään miehiä ikähaitarilla 20–40. Lähes kaikki ovat irakilaisia.

– Meillä ei ole mahdollisuutta järjestää lapsille valmistavaa opetusta, minkä vuoksi perheet ohjataan muualle, kertoo apulaisjohtaja Katja Ala-Kapee.

Ja miksi irakilaisia? Syyriassa ja Irakissa käydään jo viidettä vuotta sotaa Isis-terroristijärjestöä vastaan. Pähkinänkuoressa tilanteen voisi selittää näin: jos liityt Isikseen, irakilaiset tappavat perheesi, koska olet vihollinen. Jos et liity Isikseen, Isis tappaa sinut ja perheesi, koska olet vihollinen.

Sota ei näytä laantumisen merkkejä, ja olosuhteet pakolaisleireillä ovat surkeat, joten pakolaiset pyrkivät niiltä eteenpäin. Nuorilla miehillä on parhaimmat mahdollisuudet selviytyä raskaasta matkasta. Jos mies saa kohdemaassa turvapaikan, hän voi pyytää tämän jälkeen viranomaisilta perheen yhdistämistä, jolloin lapset ja puoliso saavat luvan tulla esimerkiksi Suomeen.

”Mihinkään pelkoon ja hysteriaan ei ole tarvetta. Itse aijon hankkia sen sumuttimen.”

– Kun keskus avattiin, alussa meidän asukkaamme veivät omenoita lähinaapureiden pihoilta, polkupyöriä lainattiin ilman lupaa ja jokunen kaveri kävi kalastamassa kesämökkien laitureilta. Ehdotimme, että naapurit laittavat aitoihin PRIVATE-kylttejä, jolloin ongelmat loppuivat. Suurin haloo taisi nousta siitä, kun miehet kävivät kalastamassa Kaivannon kanavalla ilman lupaa. Ohjasimme kalastajat ostamaan lupia kioskilta, apulaisjohtaja Katja Ala-kapee kertoo.

– Kyllähän asiakkaat aika pöljästi alussa tutkivat paikkoja, mutta nyt on saatu tolkutettua, ettei pihoille mennä. Teemme myös hyvää yhteistyötä Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Didar-hankkeen kanssa, jossa irakilainen Raman käy puhumassa vastaanottokeskuksissa ”mieheltä miehelle”: miten Suomessa toimitaan ja seurustellaan sekä miten ei saa käyttäytyä, SPR:n Minna Jussila jatkaa.

Pari viikkoa sitten myös Kaivannossa osoitettiin mieltä ”syömäkelvottoman” ruoan vuoksi. Suomalainen ruoka on irakilaiseen makuun liian mautonta. Tapauksesta kertoi muun muassa Aamulehti.

Uhat ovat tulleet kantaväestön puolelta. Kaivannon pihalla on poltettu puinen risti, asukkaille on käyty tekemässä pihalla natsitervehdyksiä ja joskus öisin humalainen kantasuomalainen miesporukka on kaartanut paikalle autolla herjaamaan pakolaisia. Kaivannolla on järjestetty myös suomalaisten puolelta pienimuotoisia mielenosoituksia. Tämän jutun painetun version painamisen jälkeen suomalaismiehet hakkasivat ja puukottivat irakilaista miestä Kaivannon pihalla (Kangasalan Sanomat).

– Olemme kertoneet asukkaillemme, että kyseessä on vain pieni porukka, joka tuollaisia tekee. Eivät kaikki suomalaiset ole heitä vastaan. Suomessa on sananvapaus, pakolaisvastaisuus ei ole kaikkien mielipide, Ala-Kapee kertoo.

Lammilla ja Kouvolassa on yritetty polttaa turvapaikanhakijoiden majapaikka. Lahden Hennalassa turvapaikanhakijoita päin heiteltiin kivillä ja ilotulitusraketeilla ja Ylivieskassa kolme miestä kävi viskomassa polttopulloja Raudaskylän kristilliseen opistoon, missä asuu alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

”Äsken kävi kotiovella pakolainen rämppäämässä ovikelloa. Ei avattu. Millähän asialla?”

Kangasalan seurakunnan pakolaisasioista vastaava henkilö, kappalainen Auni Kaipia tapaa Kaivannon pakolaisia pari kertaa viikossa.

– Keskusteluryhmissä on muun muassa puhuttu rasismista. Miehiä on tönitty, heille on huudeltu ja osoitettu inhoa ilmeillä ja eleillä. Tiettyjä suomalaisia sanojakin on tullut siinä sivussa opittua.

Nyt Kaipia on järjestämässä kahtakin Ystävyyden iltaa, joiden tarkoituksena on antaa paikallisille ja pakolaisille mahdollisuus tutustua toisiinsa muun muassa iranilaisen ruoan ja musiikin ohella.

– Kohtaaminen vähentää pelkoja, ja peloista nousevat reaktiot. Äskettäin ryhmä vanhempia rouvia sai tavata näitä ”pelottavia nuoria miehiä”, ja he totesivat, että nehän olivatkin ihan mukavia ihmisiä.

Yksi pelkoa aiheuttava asia on tartuntataudit. Turvapaikanhakijoilta pitäisi seuloa tartuntataudit, ja heidät pitäisi rokottaa pian saapumisensa jälkeen, mutta terveystarkastukset ovat viivästyneet suuren hakijamäärän vuoksi. Kunnan Facebook-sivuilla on muun muassa pelätty tuhkarokkoepidemiaa ja tuberkuloosia.

Lastenlääkäri Asko Nieminen puistelee päätään. Tuhkarokkoepidemiaa ei ole tullut.

– Totta kai riskejä on olemassa, mutta rokotussuoja on edelleen hyvä. Sitä paitsi pakolaisissa on paljon nuoria miehiä, jotka varmasti ovat päässeet omassa maassaan rokotusohjelmaan. Toki matkustamiseen liittyy aina riskejä, mutta Suomesta ei tarvitse mennä kuin Venäjälle, niin tuberkuloosiriski on totta.

– Suomelle tämä tekee parhaimmillaan hyvää. Pakolaiskeskukset luovat työpaikkoja ja antavat mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön. Meistä suomalaisista tulee kansainvälisempiä, kun vähän vielä opitaan paremmin ymmärtämään toisia kulttuureita ja ihmisten taustoja.

Yksi yleinen pelko kantaväestössä vaikuttaa olevan, että pakolaisten joukossa olisi Isiksen väkeä. Katja Ala-Kapee kertoo, että sellainen piileskely olisi miesporukassa vaikeaa, sillä heidät annettaisiin ilmi pelon vuoksi.

– Teemme myös tiivistä yhteistyötä suojelupoliisin kanssa matalalla kynnyksellä.

– Puheet lähtevät liikkelle, kiertävät ja paisuvat. Kukaan ei uskalla tällä hetkellä sanoa Kangasalla omaa mielipidettään, jos se liittyy Kaivantoon. Sinut leimataan heti suvakiksi tai rasistiksi, nimettömänä pysytellyt rouva miettii torin laidalla.

– Suomessa kaikki uusi on aina uhka, toteaa Kaivannon Grillin Ann-Marie Biong. Kaivannon sairaalan asukkaat käyvät siellä joskus kahvilla.

– Ne ovat ihan mukavia poikia. Tuossa niitä yksi päivä istui nurkkapöydässä kuuntelemassa rukoushetkeä kännykästä. Meinasi muutamalta asiakkaalta mennä munkki väärään kurkkuun.

Sinisilmäinen ei kannata kuitenkaan olla.

– Suomi on muodostamassa vaarallista tilannetta itselleen. Nyt pitäisi jo lujaa tehdä suunnitelmaa kotouttamista varten, että ihmiset pääsisivät nopeasti kiinni koulutukseen ja työelämään. Kiinnittyminen estää turhautumista, pakolaisissa on koulutettuakin väkeä, Minna Jussila sanoo.

Turvapaikanhakijat haluavat päästä itse vastaamaan elämästään. Kotimaassaan he ovat tottuneet käymään töissä ja hoitamaan itse omat asiansa. Turhautuminen purkautuu, jos ihmisille ei ole tarjota mitään mielekästä tekemistä. Miehet joutuvat myös asumaan ahtaasti kasarmimajoituksessa patjoilla.

– Vielä ollaan kuherruskuukausivaiheessa. Kaikki ovat onnellisia siitä, että ovat turvassa eikä kukaan osoita aseella päähän. Ihmisillä on kuitenkin kovia kokemuksia ja traumoja. Levottomuuden riski kasvaa, kun huono psyykkinen kunto yhdistetään leirioloihin.

Ratkaisuksi SPR yrittää hankkia asuntoja, joissa ihmiset joutuvat itse hoitamaan arkensa. Samalla tulee oppia siihen, miten asua suomalaisessa kerrostalossa.

Kangasalan keskustassa turvapaikan hakijoita ei paljon näy, mitä nyt joskus käyvät kaupassa tai kioskilla. Moni kertoo, ettei pakolaisia kohtaa omassa arjessa muuta kuin satunnaisesti. Kuntalaisilla tuntuu olevan kuitenkin yhteinen huoli siitä, että miehet kävelevät ryhminä pimeää Lahdenväylää, ja moni pelkää, että joku jää vielä auton alle. Kaivannon porukalle toivottaisiin heijastinliivejä.

Tähän mennessä, hätämajoituksen oltua auki kohta puolitoista kuukautta, Kaivannon asukkaista on tehty yksi rikosilmoitus. Erään veneen suojapressuun oli tullut reikä, ja pressun päällä oli jalanjälkiä. Tosin sitä ei tiedetä, ovatko pressun rikkoneet Kaivannon vastaanottokeskuksen asukkaat vai paikalliset.

Kursivoidut kohdat ovat Kangasalan Facebook-sivulta.

Julkaistu: 19.11.2015