Apu

Vasenkätisten "vammasta" romaanin kirjoittanut Håkan Nesser: ”Ruotsin hoivakotien kuolleisuus on nostettu skandaaliksi, mutta ei ole varmuutta, olisiko se ollut ehkäistävissä”

Vasenkätisten "vammasta" romaanin kirjoittanut Håkan Nesser: ”Ruotsin hoivakotien kuolleisuus on nostettu skandaaliksi, mutta ei ole varmuutta, olisiko se ollut ehkäistävissä”
Kirja-ekstra: Ruotsalainen dekkaristi Håkan Nesser rakensi uusimpaan jännitysromaaniinsa kiinnostavan lähtökohdan. Vielä 1950-luvulla vasenkätisyyttä pidettiin vammana, joka piti kitkeä ihmisestä pois.
Julkaistu: 24.8.2020

Miltä kuulostaa ajatus siitä, että vasenkätisen oppilaan luonteva kirjoituskäsi tungetaan jouhipussiin, jotta kättä ei voi käyttää – ja pakotetaan pieni koululainen pitämään haisevaa pussia koko päivän ja sotkemaan vihot oikealla kädellä?

Järjettömältä tietenkin, mutta ruotsalainen dekkarikonkari ja ex-opettaja Håkan Nesser muistuttaa, että vasenkätisyyttä pidettiin vielä 1950-luvulla poiskitkettävänä ”vammana” monissa kulttuureissa ja koululaitoksissa.

Vasurius on lähtökohta Nesserin uusimman jännitysromaanin Vasenkätisten seura (Tammi) käänteille, jossa kasvetaan alakoululaisista  60-lukulaisiksi teineiksi ja nuoriksi aikuisiksi.

Sitten tapahtuu tragedia ja rikos, joka näyttää johtaneen 25 vuotta myöhemmin viiden ihmisen kuolemaan.

Jo kauan sitten eläköitynyt komisario Van Veeteren lähtee vaimonsa innoittamana ja avulla mukaan tutkimuksiin, jotka paljastuvat molemmissa vanhoissa tapauksissa kehnosti hoidetuksi. Kuvaan astuu myös toinen Nesserin kirjojen sankari, komisario Barbarotti.

– Etenkin Saksassa on toivottu uutta kirjaa molemmista hahmoista, joten päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Miehet eivät kuitenkaan kohtaa kuin parissa luvussa. Heidän persoonansa olisivat liian erilaiset yhdessä työskentelyyn, kirjailija sanoo.

Håkan Nesser: Vasenkätisten seura (Tammi)

Vanhenemisessa ei mitään kummallista

Nesserin mukaan menneisyyden rikokset ovat aina kiehtoneet häntä, niin tosielämässä kuin kirjoitustyössä.

– Jännite siinä, mitä on tapahtunut 20 tai 30 vuotta sitten, on usein rikoskirjallisuudessa paljon tiheämpi kuin jos tapahtumista on 20 tai 30 päivää, saati minuuttia.

Vasenkätisten seurassa pohditaan ajan kulua ja ikääntymistä paitsi Van Veeterenin myös muiden osallisten kautta. Nesser, 70, hymähtää, että vanhenemisessa ei ole mitään kummallista.

– Se tapahtuu useimmille meistä, jos vain pysyy hengissä. Forever Young on aika naurettava konsepti, joskin hyvä kappale (Alphaville-yhtyeen 1980-luvun megahitti).

Epidemia ei rajoita kirjailijan työtä

Håkan Nesserin kirjan markkinointikiertueet ovat monen muun asian tavoin siirtyneet odottamaan parempia aikoja. Ruotsista ei koronatartuntatilanteen vuoksi yhäkään pääse vapaasti matkustamaan moniin maihin, muun muassa Suomeen.

Työmatkojen peruuntumista lukuun ottamatta epidemia ei juuri ole vaikuttanut kirjailijan arkeen.

– Asumme Gotlannin maaseudulla hevosten ja luonnon keskellä: täällä ei normaalistikaan liiku paljon ihmisiä, ei edes kesän matkailusesongin aikaan. Voin sanoa olevani onnekas, koska elämäni tai elinkeinoni eivät ole kärsineet epidemiarajoituksista, kuten monien kohdalla on käynyt.

Ruotsin useimmista EU-maista eroava koronastrategia on herättänyt paljon keskustelua, etenkin Pohjoismaissa. Osa ruotsalaisista on näreissään matkustusrajoituksista, mutta myös kritiikkiä liian sallivasta linjasta on alkanut esiintyä maan sisällä.

Nesserin mukaan Ruotsin linja ei enää eroa naapurimaista niin paljon kuin julkisuudessa kärjistetään.

– Hoivakotikuolleisuus on nostettu skandaaliksi, mutta siitäkään ei ole varmuutta, olisiko se ollut ehkäistävissä tiukemmilla rajoituksilla. Toimimme jo aika samoin kuin vaikka Suomi. Kokonaisstrategiasta minulla ei ole vahvaa mielipidettä. Se riittää, että kaikilla muilla on yksi – tai viisi.

1 kommentti