Miksi voimankäyttöön valtuutetuksi vartijaksi voi päästä ilman, että hakijan soveltuvuutta työhön testataan?
Avun pääkirjoitus
Miksi voimankäyttöön valtuutetuksi vartijaksi voi päästä ilman, että hakijan soveltuvuutta työhön testataan?
Vartijoiden koulutukseen ei enää kuulu soveltuvuuskoetta. Tämä voi johtaa siihen, että henkilöitä, joiden tehtävänä on luoda turvallisuutta aletaankin pelätä, kirjoittaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.
1Kommenttia
Julkaistu 16.1.2023
Apu

Poliisilla on parhaillaan tutkittavana useita turvallisuuspalveluihin liittyviä tapauksia, joissa vartijoita tai järjestyksenvalvojia epäillään muun muassa pahoinpitelyistä, laittomista uhkauksista, kunnianloukkauksista ja huumausaineen käyttörikoksista.

Tuorein varjo alan ylle levisi, kun vartijoiden kiinni ottama nainen menehtyi espoolaisessa kauppakeskuksessa. Tapauksen tutkinta on tätä kirjoittaessani vielä kesken, kuolinsyy ei ole tiedossa, joten emme vielä tiedä, oliko vartijoiden toiminnassa Espoon tapauksessa moitittavaa. Joka tapauksessa on selvää, että turvallisuusalan koulutusta, käytäntöjä ja valvontaa on selvitettävä juurta jaksaen.

Turvallisuusalan tutkintoon liittyvistä pääsykokeista on luovuttu useissa oppilaitoksissa. Takavuosina opiskelemaan pyrkivistä tehtiin suppea turvallisuusselvitys, ja lisäksi heitä haastateltiin ja testattiin psykologisesti. Nykyään koulutukseen pyritään pääosin yhteishaun kautta ilman minkäänlaista soveltuvuuskoetta.

Vartijakorttia haetaan poliisilta sen jälkeen, kun lyhyeltä kuulostava, vain 120 oppituntia kestänyt koulutus on suoritettu hyväksytysti. Poliisi selvittää hakijoiden taustat rekistereistään, mutta koska korttia haetaan sähköisesti, poliisi ei useinkaan tapaa tai haastattele alalle pyrkijää.

Opettajaksi, rakennusarkkitehdiksi tai ensihoitajaksi haluavan on läpäistävä soveltuvuuskoe. Tuntuukin käsittämättömältä, että voimankäyttöön valtuutetuksi vartijaksi voi päästä ilman, että hakijan soveltuvuutta työhön testataan.

1 kommentti