Näin Suomeen syntyi vartiointiyhteiskunta: Turvallisuus ei heikentynyt, mutta jokin sai vartijoiden määrän kasvamaan – Yksi syy on raha
Vartijakohu
Näin Suomeen syntyi vartiointiyhteiskunta: Turvallisuus ei heikentynyt, mutta jokin sai vartijoiden määrän kasvamaan – Yksi syy on raha
Suomessa puolijulkisia tiloja on valvottu järjestysmiesten avulla jo sata vuotta, ja valvotaan nyt yhä enemmän. Johtuuko muutos vaarallisemmaksi muuttuneesta maailmasta vai tiukentuuko vartiointiyhteiskuntamme ote aivan muista syistä?
Julkaistu 21.1.2023
Apu

Suomessa on herätty espoolaisessa kauppakeskus Iso-Omenassa sattuneen kuolemantapauksen myötä siihen, että yhteiskuntamme on antanut kaupunkitilan järjestyksenpidossa paljon valtaa yksityisille turvallisuusalan yrityksille.

Mutta miten kehitys on mennyt: onko Suomi muuttunut niin turvattomaksi, että vartijoiden, järjestysmiesten ja kameravalvonnan määrää on pitänyt kasvattaa – vai onko turvallisuusalan toimijoiden lisääntyminen kaupunkikuvassa kasvattanut kansalaisten turvattomuuden tunnetta?

“Turva-alan kasvun kielteisistä puolista ei puhuta”

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kriminologian dosentti Elsa Saarikkomäki sanoo, että julkisissa ja puolijulkissa tiloissa, joihin lasketaan esimerkiksi kauppakeskukset, yksityisen turva-alan työntekijöiden määrä on selvästi lisääntynyt. Muutos on maailmanlaajuinen – mutta tutkimustiedon mukaan se ei heijasta turvattomammaksi muuttunutta yhteiskuntaa.

– Tutkimustiedon mukaan rikollisuus on itse asiassa vähentynyt pitkällä aikavälillä. Suomessa ja Iso-Britanniassa esimerkiksi on todella paljon valvontaa julkisilla paikoilla, turvallisuusalan työntekijöitä ja kameravalvontaa, vaikka maiden asukasmäärät ovat aivan erikokoiset. Suomessa turvallisuusalan kasvulle ei löydy yksiselitteistä syytä, hän sanoo.

Koska poliisien määrä ei Suomessa ole vähentynyt, kokonaisvalvonnan määrä yhteiskunnassa on lisääntynyt. Tätä ovat edistäneet yksityiset turvallisuusalan yritykset, joiden tavoitteena on saada lisää liiketoimintaa. Turvallisuuspelolla on helppo myydä tuotettaan asiakkaille.

”Kaupat ja joukkoliikenne ovat vähentäneet henkilökuntaa taloudellisista syistä, samalla valvovat ihmissilmäparit ovat vähentyneet. Tilalle ovat tulleet vartijat ja järjestyksenvalvojat.”
Kriminologian dosentti Elsa Saarikkomäki

Toisena syynä vartiointiyhteiskunnan syntyyn on puolijulkisten tilojen lisääntyminen: ennen 1980-lukua Suomessa ei ollut satoja kauppakeskuksia tai suuria liikenneasemia, joilla ihmiset viettivät aikaansa.

– Lisäksi kaupat ja joukkoliikenne ovat vähentäneet henkilökuntaa taloudellisista syistä, samalla valvovat ihmissilmäparit ovat vähentyneet. Tilalle ovat tulleet vartijat ja järjestyksenvalvojat. Joissain kaupoissahan on jo turvamyyjiä, eli yksityisen turvallisuusalan työntekijä myyjänä, Saarikkomäki kertoo.

Tällaisen yhteiskunnanko haluamme, jossa toisten kansalaisten valvonta on virallistettu vartijoiden univormuilla ja toimivallalla?

– Alan kasvun mahdollisista kielteisistä puolista ei yleensä puhuta. Tämä turvallistaminen, eli turvallisuusbuumi kasvattaa ihmisten pelon ja turvattomuuden tunteita. Rikoksia tapahtuu entistä vähemmän, mutta silti monet pelkäävät enemmän. Kuinka paljon valtaa annamme vielä näille yksityisille yrityksille toimia osin poliisia muistuttavissa tehtävissä, vähäisellä koulutuksella? Saarikkomäki kysyy.

“Alan kasvu pysähtyisi, jos saisimme tuhat poliisia lisää”

Todellinen yhteiskunnan turvattomuudenaste ja kansalaisten turvattomuuden tunne ovat täysin eri asioita, kansanedustaja (kok.), entinen rikosylikomisarion Kari Tolvanen muistuttaa. Hänen mukaansa yksityisen turvallisuusalan kasvu korvaa poliisien vähäisestä lukumäärästä johtuvaa turvallisuusvajetta.

– Turva-alan kasvu pysähtyisi, jos saisimme Suomeen 1 000 poliisia lisää. Tällainen päätös on kallis ja poliittisesti vaikea, joten tehtävät on helpompi antaa yksityisille yrityksille. Suomessa poliisit ovat korkeasti koulutettuja, joten ei myöskään ole järkevää seisottaa heitä vartioimassa kauppakeskuksia, Tolvanen pohtii.

Tosiasia kuitenkin on, etteivät suomalaiset poliisit koskaan ole olleet kauppakeskuksia partioimassa, valvomassa järjestystä yleisötilaisuuksissa tai ottamassa asiakasta vastaan ravintolan ovella. Näitä tehtäviä ovat hoitaneet jo 100 vuotta yksityiset vartijat ja järjestyksenvalvojat.

Laki vuodelta 1924 sääti ensimmäisen kerran iltamatilaisuuksia valvovien järjestysmiesten toimivaltaa.

Vartijoiden toimialueita jatkuvasti laajennettu

Laki julkisista huvitilaisuuksista säädettiin 1960-luvulla, ja sen kumosivat vuonna 1999 säädetyt kaksi uutta lakia, kokoontumislaki ja laki järjestyksenvalvojista.

– Vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki mahdollisti vartijoiden ja järjestyksenvalvojien asettamisen myös kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja julkisiin liikennevälineisiin, sisäministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Timo Kerttula kertoo.

Siitä asti vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimialueita on jatkuvasti lainsäädännöllä laajennettu. Vuoden 2009 laki mahdollisti järjestyksenvalvojien asettamisen satamiin, lentokentille sekä sosiaali- ja terveysalan toimipisteisiin.

Nykyinen laki yksityisistä turvallisuusalan palveluista on vuodelta 2017, siihen on koottu kaikki aikaisempi lainsäädäntö. Vain yksi lisäys uudessa laissa on, järjestyksenvalvojien asettaminen myös vastaanottokeskuksiin.

– Kysymys yhteiskunnan turvattomuudesta ei ole muna-kana-tyyppinen, vaan yhteiskunta on yksinkertaisesti vain muuttunut, Kerttula summaa.

Kommentoi »