Apu

Vantaan kaupungin ohjeistus koronapositiivisen töihin menosta ei työsuojelun määräysten mukainen – työnantaja on vastuussa turvallisuudesta

Vantaan kaupungin ohjeistus koronapositiivisen töihin menosta ei työsuojelun määräysten mukainen – työnantaja on vastuussa turvallisuudesta
− Kun korona on edelleen luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että korona ei leviä työpaikalla ja työntekijät eivät sairastu siihen työssä, sanoo Etelä-Suomen AVI:n työsuojelulakimies Anna Tiainen.
Julkaistu: 26.1.2022

Vantaan kaupunki ohjeisti maanantaina verkkosivuillaan, että koronavirustartunnan saaneet ja täysin oireettomat kuntalaiset voivat mennä työpaikalleen, mikäli he eivät voi tehdä etätöitä.

”Jos olet saanut koronatartunnan ja olet täysin oireeton, etkä voi tehdä etätöitä, voit mennä työpaikalle. Huolehdi erityisen hyvästä suojauksesta viiden vuorokauden ajan. Käytä maskia, huolehdi tarkkaan käsihygieniasta ja pidä turvavälit muihin ihmisiin. Jos sinulle tulee oireita, ilmoita sairastumisesta ja jää kotiin.”

Ohjeistuksesta nousi kohu, jonka seurauksena sitä muutettiin saman päivän aikana.

”Jos olet saanut koronatartunnan ja olet täysin oireeton, jää etätöihin viideksi vuorokaudeksi. Jos et voi tehdä omia töitäsi etätöinä, sovi esihenkilösi kanssa työjärjestelyistä tai poissaolosta työpaikan poissaolokäytänteiden mukaisesti.”

Kansalaisten keskuudessa ohje koronapositiivisena työpaikalle menemisestä herätti hämmästystä ja ärtymystä, kun tiedetään että myös oireettomana voi levittää tartuntaa eteenpäin.

"Jos jotkut työpaikat joutuvat olemaan kokonaan kiinni ja samaan aikaan toisilla työpaikoilla olisi jopa todetusti sairastuneita, niin eihän se ole missään suhteessa."
Anna Tiainen, Etelä-Suomen AVI

Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Anna Tiainen nostaa esiin Vantaan kaupungin alkuperäisen ohjeistuksen ongelmat myös työnantajan näkökulmasta. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja siitä, että työssä ja työpaikalla on terveellistä olla.

− Se koskee myös biologisten vaarojen ehkäisemistä. Kun korona on edelleen luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että korona ei leviä työpaikalla ja työntekijät eivät sairastu siihen työssä, Anna Tiainen toteaa Avulle.

Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen perusteli Helsingin Sanomien haastattelussa alkuperäistä ohjeistusta sillä, että kaupunki ei pysty turvaamaan oireettomien positiivisten ansionmenetyksiä, kun eristämispäätösten tekemisestä on testaamisen ja jäljityksen ruuhkautumisen seurauksena luovuttu.

"Jos työnantaja antaa määräyksen, että oireeton positiivinen ei voi tulla töihin eli kieltää työntekijää tulemasta töihin, pitäisi työantajan myös maksaa tältä ajalta palkka työntekijälle."
Anna Tiainen, Etelä-Suomen AVI

Kustannukset voivat jäädä työnantajan kontolle

Tartuntatautilääkärin määräämä eristämispäätös on edellytys tartuntatautipäivärahan maksamiselle. Nyt vastuuta kustannuksista siirretään työnantajan suuntaan, kun vastuullinen työnantaja voi jatkotartuntoja välttääkseen määrätä oireettoman koronapositiivisen jäämään kotiin.

Kustannukset jäävät kuitenkin kokonaan työnantajan kontolle, mikäli oireetonta positiivista työntekijää ei ole todettu työterveyslääkärin toimesta työkyvyttömäksi, jolloin maksetaan sairauspäivärahaa.

− Minulla ei ole tietoa siitä, miten lääkärit tällaisissa tilanteissa toimivat. Jos työnantaja antaa määräyksen, että oireeton positiivinen ei voi tulla töihin eli kieltää työntekijää tulemasta töihin, pitäisi työantajan myös maksaa tältä ajalta palkka työntekijälle, AVI:n lakimies Anna Tiainen arvioi.

Oireettomien positiivisten ohjeistaminen lähityöhön tuntuu myös varsin ristiriitaiselta tilanteessa, jossa ravintoloiden aukioloaikoja on rajattu huomattavasti hallituksen päätöksellä, ja liikuntatiloja ja yleisötilaisuuksia on suljettu ja rajoitettu aluehallintovirastojen päätöksillä.

− Jos jotkut työpaikat joutuvat olemaan kokonaan kiinni ja samaan aikaan toisilla työpaikoilla olisi jopa todetusti sairastuneita, niin eihän se ole missään suhteessa, Anna Tiainen toteaa.

"Työnantajan näkökulmasta riskien arviointiin vaikuttaa myös se, että työnantajalla ei ole oikeutta tietää työntekijöiden rokotusstatusta."
Anna Tiainen, Etelä-Suomen AVI

Millä aikataululla koronataudin luokitus muuttuu?

Uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon pandemian alkuvaiheessa helmikuussa 2020.

Nyt asiantuntijat ovat jo herätelleet keskustelua siitä, millä aikataululla tuo staus pitäisi mahdollisesti muuttaa, kun on saatu käyttöön rokotteet ja uusi omikron-variantti tartuttavuudestaan huolimatta näyttää aiheuttavan vähemmän vakavia tautitapauksia.

Tautiluokituksella on myös iso merkitys siihen, miten koronavirukseen ja siltä suojautumiseen pitää työsuojelun näkökulmasta suhtautua.

− Vaikka työnantajan velvollisuus on huolehtia biologisten vaaratekijöiden ehkäisemisestä, tehdä toimenpiteitä ja arvioida riskejä, jokaista flunssaa ei tietenkään voida ehkäistä työpaikalla, vaan toimenpiteet ovat sidoksissa taudin vaarallisuuteen, Anna Tiainen muistuttaa.

– Nykytilanteessa rokotetuilla vakavan koronataudin riski on hyvin pieni, mutta rokottamattomilla ja riskiryhmiin kuuluvilla se on edelleen olemassa. Työnantajan näkökulmasta riskien arviointiin vaikuttaa myös se, että työnantajalla ei ole oikeutta tietää työntekijöiden rokotusstatusta, Tiainen jatkaa.

2 kommenttia