Apu

Vankiloissa varaudutaan koronavirukseen – Hannu Lauerma: Karanteeni olisi "rankka homma"

Vankiloissa varaudutaan koronavirukseen – Hannu Lauerma: Karanteeni olisi "rankka homma"
Koronaviruksen nopea leviäminen vankiterveydenhuollon työntekijöiden välillä halutaan välttää. Siksi henkilöstön sivutoimia on rajattu.
Julkaistu: 1.4.2020

Jos koronavirus pääsisi rynnäköllä vankilan muurien sisäpuolelle, tukala olo tulisi nopeasti. Näin sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma.

– Vangit pitäisi käytännössä karantenisoida omiin selleihinsä, mikä on aika rankka homma, hän sanoo.

– Sen takia viruksen pääsyä sisään täytyy jarrutella.

Riskit ovat suuret senkin takia, että vangit ovat suhteellisen monisairaita. Noin puolella Suomen vankiloiden vangeista on Lauerman mukaan C-hepatiitti, ja myös astma sekä diabetes ovat yleisiä.

– Vangit ovat ikäänsä nähden moninkertaisesti sairaita verrattuna muuhun väestöön. Tähän kuuluu myös psykiatrinen sairastavuus, hän sanoo.

Vaikka maallikosta saattaisi vaikuttaa siltä, että vankila on helppo eristää muusta yhteiskunnasta, Lauerma muistuttaa, että vankiloiden henkilökunta liikkuu kuitenkin koko ajan edestakaisin vankilan porteista sisään ja ulos.

Hänen näkemyksensä mukaan etupainotteinen varautuminen on hoidettu hyvin Suomen vankiloissa. On hankittu suojavälineitä, laadittu tarkat ohjeistot ja kiinnitetty erityistä huomiota pintojen putsaamiseen. Vankiloiden ryhmätoimintoja on supistettu, vaikka se kiristääkin vankien hermoja.

Vankilakohtaisesti on myös pohdittu, missä muodossa työtoiminta voi jatkua.

– Ne ovat mielenterveydelle ja vangin kehittymiselle tärkeitä asioita. Tässä tasapainoillaan, Lauerma sanoo.

Avainasemassa on vankiterveydenhuollon yksikkö, joka palvelee koko maata. Koronaviruksen nopea leviäminen näiden työntekijöiden välillä halutaan välttää. Sen takia henkilöstön sivutoimia on rajattu. Psykiatrisen vankisairaalan hoitajat eivät saa toistaiseksi tehdä osastotöitä siviilipuolen terveydenhuollossa. Etätyöt ja asiantuntijatehtävät voivat jatkua.

Lauerma ei tällä hetkellä itsekään pidä yksityisvastaanottoaan kuin etäyhteyksin. Hän on perunut luentonsa, eikä hän matkusta.

– Tämä vaatii taloudellisiakin uhrauksia aika monilta, hän sanoo.

Maailmalla vankeja jopa vapautettu

Yhtenä toimenpiteenä Suomessa on rajattu uusien lyhyiden vankeusrangaistusten alkamista. Hallitus on myös esittänyt uusien ehdottomien vankeusrangaistusten täytäntöönpanon lykkäämistä väliaikaisesti.

Vankien liikkuvuutta eri vankiloitten välillä on minimoitu, ja vierailut on kielletty. Toisaalta vankien on saatava edelleen tavata oikeusapua.

Eri maissa on erilaisia käytäntöjä. Esimerkiksi Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa on ilmoitettu 1000 vangin vapauttamisesta, jotta selleihin saataisiin luotua karanteenialueita. Suomessakin yhden hengen selleissä saattaa olla yhtä aikaa kaksi ihmistä, koska vankilarakennuskanta on vajaa tarvittavaan kapasiteettiin nähden.

– Näin radikaaleihin toimenpiteisiin ei Suomessa ole vielä ollut tarvetta, mutta voimakas valmistautuminen on välttämätöntä.

Psykiatrisessa vankisairaalassa on Lauerman mukaan ollut joitakin koronaepäilyjä, mutta yhtäkään koronavirustartuntaa ei toistaiseksi ole todettu. Toisaalta tiedossa ei ole, kuinka monella on piilevä koronavirustartunta.

Vankien vähäiset liikkumisvapaudet kaventuvat

Koronavirus on vangeille myös psyykkinen uhka. Vangit menettävät siinä mielessä vähemmän kuin yhteiskunnan muu väestö, että heidän liikkumisvapautensa on jo viety. Silti heille pienikin vähennys voi olla suhteessa iso.

– Pinnaa saattaa kiristää se, että vähäisiäkin liikkumavapauksia vankiloissa ja vankiloiden välillä täytyy rajoittaa. Vielä ei kuitenkaan ole mitään erityisiä merkkejä isoista reaktioista, Lauerma sanoo.

Esimerkiksi Ranskassa vangit ovat mellakoineet, mutta Lauerman mukaan on vaikea ennustaa, rantautuvatko mellakat myös Suomeen.

Hänen mukaansa mellakoinnin todennäköisyyteen vaikuttaa vankiloiden osastointi: esimerkiksi Turun Saramäen vankila on niin tiukasti osastoitu suhteellisen pieniin vankiosastoihin, että mellakoinnin todennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin niin sanotussa vanhanaikaisessa muurivankilassa. Sellaisessa vangit voivat pakkautua sumppuun esimerkiksi yhteisessä ruokailutilassa, jolloin mellakointiin olisi helppo yllyttää tai pakottaa fyysisesti.

– Uskon, että valtaosa vangeista ymmärtää sen, että tässä suojellaan ihmishenkiä ja ollaan samassa veneessä.

Kommentoi »