Eeva

Valtiovarainministerin paikalta eronnut Katri Kulmuni: ”Työssä täytyy sietää epäonnistumisia”

Valtiovarainministerin paikalta eronnut Katri Kulmuni: ”Työssä täytyy sietää epäonnistumisia”
Valtiovarainministerin paikalta eronnut Katri Kulmuni antoi tammikuun Eevaan haastattelun, jossa hän puhui nopeasta nousustaan politiikan huipulle. Hän ei omien sanojensa mukaan suunnitellut poliitikon uraa, vaan on osannut tarttua tilaisuuksiin, kun sellaisia on kohdalle sattunut. Rakkaus kotiseutuun, Lappiin, on eteenpäin ajava voima.

Viime vuonna Katri Kulmunin elämässä tapahtui suuria muutoksia. Kesäkuussa hänet valittiin elinkeinoministeriksi ja syyskuussa Suomen Keskustan puheenjohtajaksi. Joulukuussa hän nousi hallituksen vaihtumisen myötä valtiovarainministeriksi. Suuret tehtävät ovat langenneet toisen kauden kansanedustajalle nopeassa tahdissa.

”Kaikki on suhteellista. Jos ajattelisin työtä titteleiden kautta, niin voisin miettiäkin, että onpa suuria tehtäviä. Mutta kun asiaa katsoo sisältäpäin, nämä ovat ihmisen kokoisia tehtäviä ja itse olen yksi pieni palanen kokonaisuudessa.”

Katri Kulmuni kertoo, ettei nuorena suunnitellut poliitikon uraa. Kymmenen vuotta sitten hän ei olisi osannut ennustaa, että olisi tehtävissä, joissa nyt on.

”Minulla on ollut sellainen ote, että tilaisuuksiin kannattaa tarttua, jos niitä tulee vastaan. Silloin avautuu seuraava ovi, joka kuljettaa eteenpäin. Yllätyksellisyys on aina läsnä. On mukavaa ja lohdullista, että ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan.”

Katri Kulmuni syntyi torniolaiseen perheeseen vuonna 1987. Hän kasvoi maaseudulla paikassa, joka on periytynyt vuosisatojen ajan sukupolvelta toiselle. Hänen vanhempansa ovat tienanneet elantonsa muissa töissä, mutta tila on säilynyt harrastuksena ja elämäntapana.

Isä on pienyrittäjä ja äiti erityisopettaja. Sisaruksia Katrilla on kaksi.

”Kotiseudullani suvun nimi ja maisemat ovat pysyneet samana, vaikka sukupolvet ovat vaihtuneet. Tiedetään, että Kulmuneja on asunut samassa paikassa lähes viidensadan vuoden ajan. Se on muovannut käsitystäni ajasta.”

Monta sukupolvea samassa pihapiirissä

Katri Kulmuni puhuu paljon ylisukupolvisuudesta. Lapsuuden pihapiirissä asuivat myös isoäiti ja isomummo.

”Meitä oli neljä sukupolvea samassa pihapiirissä. Se oli kasvattavaa meille lapsille. Kun läsnä on useampia sukupolvia, se lisää perspektiiviä ja ymmärrystä.”

Katri Kulmunin isomummo syntyi Venäjän suuriruhtinaskunnan aikana ja eli melkein koko 1900-luvun. Siinä ehti nähdä paljon yhteiskunnallisia muutoksia.

”En lapsena varmaankaan ymmärtänyt riittävästi kysellä isomummolta hänen kokemuksistaan. Vasta myöhemmin oivalsin, että hän näki kolme sotaa. Tavallaan ne tuntuivat kaukaisilta asioilta, mutta sodatkin ovat aika läheisiä, kun meillä on ihmisiä, jotka ovat eläneet niiden aikana.”

Isomummon ja isoäidin kautta Katri oppi ymmärtämään, kuinka vaikeita aikoja Suomessa on eletty. Sen avulla hän oppi olemaan kiitollinen siitä, kuinka hyvin asiat nykyisin ovat. Mutta hän sisäisti myös sen, että seuraavien sukupolvien eteen täytyy tehdä työtä.

Katri Kulmuni voitti syksyllä 2019 Antti Kaikkosen (vas.) keskustan puheenjohtajaäänestyksessä.

Kotona arvostettiin työteliäisyyttä ja eteenpäin pyrkimistä, vaikka elämä ei aina ollut helppoa.

”Ihmiselämä on aika lyhyt historian ketjussa, mutta yksikin ihminen voi vaikuttaa aika paljon omana aikanaan. Sen ymmärtäminen on jäänyt minulle edellisiltä sukupolvilta.”

Koulunsa Katri Kulmuni kävi Tornion ja Haaparannan yhteisessä kielikoulussa. Joka aamu hän meni Ruotsin puolelle oppiin.

”Kasvaminen Tornionlaaksossa on muokannut käsitystäni maailmasta. Koululla oli todella iso merkitys, kun me lapset Suomesta ja Ruotsista opiskelimme yhdessä. Opiskelimme paljon kieliä heti ykkösluokasta. Tajusin jo lapsena, että kielillä on suuri merkitys. Niistä on aina hyötyä.”

Katri koki kotiseutunsa kansainväliseksi. Hänen äidinkielensä on suomi, mutta opetusta oli paljon myös ruotsiksi.

”Koulussa me kaikki opimme lähes kaksikielisiksi. Sillä varmasti oli iso vaikutus siihen, että lähdin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita yliopistoon.”

Lapsuudenkodissa politiikka ei ollut erityisesti läsnä. Kotiseutu on kuitenkin aina ollut keskustan vahvaa kannatusaluetta ja aikoinaan Paavo Väyrysen valtakuntaa.

Pikkutyttönä Katri luuli hetken jopa, että Väyrynen oli Suomen kuningas, niin näkyvä hahmo tämä oli kotikonnuilla.

”Lapsena en osannut vastata, kun kysyttiin, mikä minusta tulee isona. Kirjastovirkailija tuntui hauskalta ammatilta.”

Ensimmäisen kipinän yhteiskunnalliseen ajatteluun antoi yhteiskuntaopin opettaja yläkoulussa.

”Minulla oli hyvä opettaja. Hän oli hauska ja monipuolinen, mutta myös aika vaativa. Hän osasi erottaa isot asiat pienistä. Aloin miettiä, että sehän on mielenkiintoista, miten yhteiskunta toimii.”

Nuoren naisen esikuva

Lukiolaisena Katri liittyi keskustanuoriin. Hän oli kiinnostunut pääsemään mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

”Mietin myös monia kansalaisjärjestöjä. Ne keskittyvät kuitenkin usein vain yhteen teemaan, esimerkiksi humanitääriseen työhön, ympäristöasioihin tai ihmisoikeuksiin. Puolueiden agendalla taas ovat kaikki maailman asiat.”

Lukioaikana Katrilla ei vielä ollut kaveriporukkaa, joka olisi jakanut hänen kiinnostuksensa politiikkaan.

”Luulen, että politiikka ei ollut silloin eikä ole edelleenkään nuorten suosikkiharrastus. Enemmänkin muut kyselivät, että anteeksi mitä, kun kuulivat harrastuksestani.”

Tutustuessaan keskustan toimintaan Katri Kulmuni löysi artikkelin Kerttu Saalastista. Pitkän uran tehnyt poliitikko aloitti kansanedustajana vuonna 1948 ja jatkoi vuoteen 1970 saakka. Hän toimi myös opetusministerinä. Saalastista tuli yksi nuoren naisen esikuvista.

”Kerttu Saalasti on nainen Oulun yliopiston takana. Aika, jolloin yliopisto perustettiin Ouluun, oli erittäin patriarkaalinen. Silloin naisia oli todella vähän kansanedustajina.”

Katri Kulmuni kuvaa Kerttu Saalastia oman aikansa esitaistelijaksi.

”Hän on hyvä esimerkki siitä, miten yksi ihminen voi vaikuttaa koko Pohjois-Suomen kehitykseen.”

Lukion jälkeen Katri Kulmuni pääsi opiskelemaan kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistoon.

”Oikeastaan vasta yliopistossa lähdin mukaan vaikuttamiseen. Siellä tutustuin uusiin, samanhenkisiin nuoriin. Sieltä avautui uusi maailma ja monenlaisia ovia.”

”Jos on kymmenen yritystä, niin yhdeksän niistä epäonnistuu ja yksi etenee.”

Katri Kulmuni toimi oman ainejärjestönsä puheenjohtajana ja ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Johtajan rooli on ollut hänelle luontainen.

”Huomaan helposti ajautuvani omassa yhteisössäni sellaisiin tehtäviin, joissa kannan vastuuta laajasti. Ne ovat tietenkin työteliäitä tehtäviä ja vaativat paljon. Mutta ne myös antavat paljon ja jälleen kerran avaavat ovia eteenpäin.”

Opiskeluaikana Katri Kulmuni ajatteli, että tulevaisuudessa hän voisi pyrkiä virkamiesuralle. Hän hakeutui vaihto-opiskelijaksi Pietariin, missä hän opiskeli venäjän kieltä sekä Venäjän ja Euraasian tutkimusta.

Opiskeluaikana tapahtui myös merkittävä käänne, josta polku politiikan huipulle alkoi. Paavo Väyrynen pyysi hänet lehdistöavustajakseen vuonna 2010. Väyrynen oli tuolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

”Monet poliitikot mielellään koettavat auttaa omasta vaalipiiristä nuoria eteenpäin ja palkkaavat heitä avustaviin tehtäviin. Jostain syystä Paavo innostui palkkaamaan allekirjoittaneen. Se oli kansainvälisten suhteiden opiskelijalle todella hieno kokemus.”

Harrastus vei mukanaan

Katri Kulmuni oli 23-vuotias, kun hän pääsi työskentelemään ulkoministeriöön.

”Olin opiskeluaikana miettinyt, että voisi olla upeaa työskennellä ulkoministeriössä. Kun näin sen sitten sisältäpäin, huomasin, että aivan tavallisia ihmisiä he sielläkin ovat.”

Moninkertainen ministeri ja keskustan puheenjohtajana toiminut Väyrynen on sittemmin eronnut puolueesta ja perustanut parikin uutta puoluetta, joista on ehtinyt myös erota.

”Paavo on politiikan legenda, ja hänen kanssaan oli mielenkiintoista työskennellä. Hänellä on ollut upea ura, mutta hän on aika järjestelmällisesti tuhonnut omaa perintöään viimeaikaisilla sotkuillaan. Viimeisimmät käänteet ovat olleet lähinnä surkuhupaisia.”

Katrin ura politiikassa lähti kuitenkin liikkeelle Väyrysen avustajan tehtävistä. Kotikaupunkinsa Tornion kunnanvaltuustossa hän on vaikuttanut vuodesta 2013 ja kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien. Kun Juha Sipilä johti keskustaa, Katri Kulmuni toimi varapuheenjohtajana.

Maisterin tutkinnon politiikan nouseva tähti ehti suorittaa loppuun vasta toissa vuonna, yli kymmenen vuotta yliopisto-opintojensa aloittamisen jälkeen.

”Minun tarinani on varmaan siitä tyypillinen, että harrastus vei mukanaan.”

Katri Kulmunin puoliso on Jyrki Peisa, joka työskentelee metsäteollisuuden edunvalvontajärjestössä. Vaikka ministerillä on asunto myös Helsingissä, sana ’koti’ tarkoittaa hänelle ennen kaikkea Torniota.

”Tornio on maamerkki ja paikka, jossa juureni ovat. Juurilta ihminen kasvaa ja kehittyy. Täytyy tietää, mistä on tullut, että tietää, minne on menossa.”

Sunnuntait pyhitetty levolle

Iso osa arjesta kuluu Helsingissä ministerin työssä. Lauantaisin Katri Kulmuni kiertää ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa, mutta sunnuntait hän pyrkii pyhittämään levolle. Silloin hän on kotona Torniossa.

”Sunnuntaisin yritän nukkua univelkoja pois, tehdä ruokaa, käydä ulkona ja katsoa telkkaria tai lukea kirjoja. On tärkeää, että välillä hengähtää, koska ajattelu tylsistyy muuten.”

Katri Kulmuni pyrkii seuraamaan kotimaista kaunokirjallisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kun työkseen lukee asiatekstejä, romaaniin uppoutuminen irrottaa arjesta. Nyt luvussa on Akseli Heikkilän esikoisromaani Veteen syntyneet. Kirja kiinnosti jo senkin vuoksi, että kirjailija on torniolainen.

”On todella tärkeää, että ehtii rauhoittua ja tehdä myös erilaisia asioita kuin arjessa. Se antaa perspektiiviä työhön, muuten elämästä tulee liian yksipuolinen kuva.”

Lapsena ja nuorena Katri Kulmuni harrasti yleisurheilua ja soitti klarinettia. Nykyisin hän pyrkii pitämään huolta kunnostaan hyötyliikunnan avulla. Ulkona liikkuminen on tärkeää.

Klarinetti on yhä olemassa, ja silloin tällöin ministeri yrittää tarttua siihen.

”Taito saattaa olla jo vähän ruostunut, eikä suu kestä sitä, jos harvakseltaan soittaa. Soittamista pitäisi treenata koko ajan, että olisi hyvä.”

Tiukka kisa

Rakkaus kotiseutuun ajaa myös työelämässä eteenpäin. Kulmunin ydinsanoma onkin ollut, että ihmisillä pitää olla koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia riippumatta siitä, missä päin Suomea he elävät.

”Minulle on tärkeää, että kaikilla nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Se on ollut minulle eteenpäin vievä voima ja syy, miksi liityin nimenomaan keskustaan.”

Yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen on monimutkaista ja usein intressit menevät ristiin. Katri Kulmuni painottaa, että absoluuttisia totuuksia on vähän, moni asia riippuu siitä, mistä kulmasta asioita katsoo ja mitä painottaa.

”Työ on jatkuvaa punnintaa ja pohdintaa, koska harvoin on olemassa täydellisiä ratkaisuja. Politiikassa on kysymys siitä, kuinka onnistuu tekemään vähiten huonoista vaihtoehdoista synteesin, joka kelpaisi mahdollisimman monelle. Se on jatkuvaa rajallisuuden kokemista.”

Rajallisuus toistuu Katri Kulmunin puheessa useassa eri merkityksessä. Poliitikon arki on rajallisuuden ymmärtämistä myös siinä, että pesti on vaakalaudalla aina neljän vuoden välein.

”Työelämä on kilvoittelua ja monissa muissakin ammattikunnissa on tiukkaa kisaa. Mutta tietenkin luottamustehtävissä se on jutun suola. Peruste, minkä mukaan ihmiset äänestävät, on aina mysteeri.”

Politiikkaan on helppo liittää ajatuksia jatkuvasta valtataistelusta, juonittelusta ja selkään puukottamisesta. Kun valtiovarainministeriltä kysyy hänen omaa kokemustaan tästä, hän muotoilee vastauksen taitavasti.

”Politiikka on lopulta tavallisten ihmisten asioiden hoitamista, jota tekevät tavalliset ihmiset. Jos sanotaan, että politiikka on juonittelua ja selkään puukotusta, sitten juonittelu ja selkään puukotus ovat myös aivan tavallista elämää.”

Katri Kulmunia on kehuttu siitä, että hän pystyy pitämään positiivisen asenteen yllä vaikeidenkin asioiden edessä. Silti hän myöntää, että turhautumisen tunteita tulee jatkuvasti.

”Kerran eräältä menestyneeltä yrittäjältä kysyttiin, missä hän on hyvä. Hän sanoi, että ei oikein missään, mutta siinä hän on hyvä, että hän sietää jatkuvaa epäonnistumista.”

Sama pätee politiikkaan.

”Jos on kymmenen yritystä, niin yhdeksän niistä epäonnistuu ja yksi etenee. Tämä työ vaatii sitä, että sietää myös epäonnistumista.” ●

Juttu on julkaistu Eevassa 1/2020. Nettiversiota on muokattu.

Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin paikalta 5.6.2020.

Julkaistu: 4.6.2020
Kommentoi »