Apu

Valtionkonttorin uhreille maksamat summat paisuivat



Valtionkonttorin uhreille maksamat summat paisuivat

Valtiokonttorin maksamat korvaukset ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Hyvinkään ampumisen uhrit ja omaiset vaativat yhteensä yli puolen miljoonan korvauksia. Kuka maksaa, kun 19-vuotias Eero Hiltunen ei siihen itse todennäköisesti pysty? Teksti: Vera Miettinen
Teksti Apu-toimitus

Epäilty Eero Hiltunen istuu käräjäoikeudessa pää painuksissa.

Käsittely on juuri alkanut, ja asianomaisten avustajat luettelevat korvausvaatimuksia. Mitä miehen päässä mahtaa liikkua, kun kahdelle murhalle ja seitsemälle murhan yritykselle väitellään sopivaa hintaa? Tuskin hän ainakaan miettii omaa maksukykyään.

–Yhteiset, ikimuistoiset kalareissut ovat nyt menneisyyttä. Isä ei voi koskaan enää kalastaa, koska se tuo muistoja mieleen, menehtyneen 19-vuotiaan nuorukaisen vanhempien avustaja Markku Salonen perustelee korvausvaatimuksia.

Eero Hiltunen tuijottaa edelleen pöytää, kun hänen asianajajansa Olli Etelämäki kiistää korvausmäärät yksi toisensa jälkeen. Monesta voi kuulostaa älyttömältä, että 25 000 euroa olisi liian paljon oman lapsen menettämisestä.

Valtiokonttori vastaanottaa vuosittain noin 5 000 korvaushakemusta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Kymmenessä vuodessa verorahojen käyttö uhreille ja omaisille maksettaviin korvauksiin on tuplaantunut. Vuonna 2002 Valtiokonttori maksoi korvauksia yhteensä 7,3 miljonaa euroa, kun viime vuonna sama summa oli jo noin 15,9 miljoonaa. Päätökset korvattavasta summasta tehdään rikosvahinkolain mukaisesti.

– Kasvuun vaikuttaa lain muuttuminen vuonna 2006. Myös maksetut rahamäärät ovat nousseet. Olemme silti vielä kaukana Yhdysvalloissa maksetuista korvaussummista, Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen pohtii.

Noin kolmasosa Valtiokonttorin maksamista korvauksista tulee kivusta ja särystä. Tämä raha on niin sanotusti aineetonta, sillä se ei ole minkään tietyn kulun korvaamiseen, vaan sen tarkoitus on ainoastaan tuoda lohtua uhrille. Kivusta ja särystä voi hakea korvausta mistä rikoksesta tahansa, mutta Valtiokonttori maksaa vain 11 500 euroon asti.

– Hakemuksia tulee laidasta laitaan. Jotkut hakevat 500 euron korvausta nakkikioskin edessä tapahtuneen tappelun aiheuttamista vammoista. Sitten on Hyvinkään ampumavälikohtauksessa aiheutuneita vakavia vammoja, joissa korvausvaatimukset ovat ihan eri luokkaa, Syrjänen erittelee.

Hyvinkään ampumavälikohtauksen uhrien ja omaisten korvausvaatimukset ovat yhteensä yli 527 000 euroa. Korvaussummat koskevat ansionmenetyksiä, matkakuluja, kosmeettista haittaa, koskemattomuuden loukkaamista, tilapäistä haittaa, kipua ja särkyä sekä kärsimystä. Käräjäoikeus päättää henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (HEVA) suosituksien perusteella korvausten lopullisen määrän. Maksajaa ei tiedetä, sillä Eero Hiltusella tuskin on satojatuhansia. Lähes poikkeuksetta rikoksen tekijä on varaton, minkä vuoksi uhrin tai omaisten on mahdollista hakea korvauksia valtiolta.

– Rikoksen tekijät ovat ensisijaisesti vastuussa aiheuttamistaan kuluista. Harvoin heidän maksukykynsä on kuitenkaan tarpeeksi kattava. Silloin Valtiokonttorilta voi hakea korvausta. Jokainen voi miettiä, onko tämä oikea tapa käyttää verorahoja. Minun mielestäni on, Syrjänen sanoo.

Ampumisessa loukkaantunut poliisi vaatii kivusta ja särystä 60 000 euroa, tilapäisestä haitasta 20 000 euroa ja kärsimyksestä 15 000 euroa. Mahaan osuneen luodin takia hänet on leikattu yli viisikymmentä kertaa. Hengenlähtö on ollut kolme kertaa lähellä, ja sairaalahoito jatkuu edelleen.

Vaikka uhrin kärsimykset olisivatkin mitattavissa kymmenillätuhansilla euroilla, Valtiokonttorin maksimikorvaus kärsimyksestä on 3 300 euroa. Loppuja käräjäoikeuden tuomitsemasta summasta voi periä rikoksen tekijältä ulosoton kautta.

– Uhri voi pyytää mitä summaa haluaa. Ei voi tietää, onko tuomitulla omaisuutta piilossa, Syrjänen kertoo.

Yli neljäsosa uhreista tai omaisista ei esitä korvausvaatimuksia ollenkaan. Tämä johtuu joko tietämättömyydestä tai siitä, että he kokevat sen turhaksi rikoksen tekijän varattomuuden takia. Oikeusrekisterikeskus yrittää puolestaan periä rikoksen tekijältä rahat takaisin. Usein turhaan. Vuosittaisesta 16 miljoonasta vain kymmenen prosenttia saadaan perittyä takaisin. Tuomitulla ei yksinkertaisesti ole mitään perittävää.

– Takaisin perityt rahat menevät samaan paikkaan sakkotulojen kanssa, ja ne käytetään yhteiskunnan hyväksi, kertoo tietopalveluasiantuntija Irmeli Vaha Oikeusrekisterikeskuksesta.

Kuolemantapauksien korvausten osuus on Valtiokonttorissa vähäinen, vain noin 250 000 euroa vuodessa. Henkirikos käy silti kalliiksi. Joidenkin laskelmien mukaan tahallinen kuoleman aiheuttaminen maksaa yhteiskunnalle 2,6 miljoonaa euroa. Vähäinen korvauksien maksaminen kuolemantapauksissa johtuu osittain siitä, että lakimuutoksen vuoksi omaisille ei enää myönnetä kärsimyksestä korvausta Valtiokonttorista.

Hyvinkään ampumavälikohtauksessa kuolonuhrien omaisten kärsimyskorvauksia peritään tulevaisuudessa Eero Hiltuselta. Todennäköisesti turhaan.

– Asianomaisten vaatimukset kertovat hätähuudosta, joka johtuu yhteiskunnan olemattomasta avustuksesta uhrin läheisille. Ei mitään mistään, ei kärsimyskorvausta Valtiokonttorista. Yksin kannat surusi ja yksin sen kustannat, uhrin omaisten avustaja Markku Salonen toteaa käräjäoikeudessa.

Oikeusministeriön mukaan yksikään menehtyneen uhrin omainen ei ole saanut kärsimyskorvauksia sitten lakimuutoksen.

Nähtäväksi jää, saavatko Hyvinkään ampumavälikohtauksen uhrit ja heidän omaisensa asianmukaisen korvauksen, oli maksaja sitten valtio tai Eero Hiltunen.

Euroopan unioni asetti vaatimuksen korvausjärjestelmästä vuonna 2005. Suomen rikosvahinkolaki täyttää ensi vuonna 40 vuotta, mutta esimerkiksi Kreikassa järjestelmä otettiin käyttöön vasta äskettäin.

– Suomen korvausjärjestelmä on hyvä verrattuna moniin muihin maihin. Korvauksia myönnetään pienistä summista isoihin, ja hakemuksen tekeminen on helppoa, Syrjänen kertoo.

Syrjäsen mukaan rikoksen uhrit ovat Suomessa paremmassa asemassa kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Siellä uhrit ja omaiset joutuvat ensimmäiseksi tekemisiin rikoksen tekijän kanssa, sillä korvauksia on haettava ensin ulosoton kautta ja vasta sen jälkeen korvausjärjestelmästä. ●

Lähteet ja lisätietoa: valtiokonttori.fi, optula.fi, om.fi, Hyvinkään käräjäoikeus, oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/.

Julkaistu: 1.2.2013