Apu

Valmiuslaki voisi siirtää lääkäreitä yksityiseltä sektorilta Suomen terveyskeskuksiin – Professori: ”Näitä paikkoja pitää vahvistaa, jos tästä haluaa kunnialla selvitä”

Valmiuslaki voisi siirtää lääkäreitä yksityiseltä sektorilta Suomen terveyskeskuksiin – Professori: ”Näitä paikkoja pitää vahvistaa, jos tästä haluaa kunnialla selvitä”
"Valmiuslain yksi keskeinen ajatus on, että hoitohenkilökuntaa voidaan velvoittaa hoitamaan tiettyä tehtävää", sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Kuvat All Over Press

Suomalaisten terveyskeskusten henkilöstötilanne on suhteellisesti huomattavasti heikompi nyt koronaviruksen kuin sikainfluenssan aikana kymmenen vuotta sitten, sanoo Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Tämä on huolestuttava asia, jos potilaita tulee paljon. Heidän perushoitonsa tapahtuu perusterveydenhuollossa. Näitä paikkoja pitäisi vahvistaa, jos koronavirusepidemiasta haluaa kunnialla selvitä, Lehtonen kommentoi Avulle.

Lääkäriliiton mukaan terveyskeskusten lääkärivaje on tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia. Kotihoidon rajoja testataan niin ikään, kun erilaisia tarvikkeita ja lääkkeitä voidaan joutua viemään kotona sairastaville potilaille.

Jos valmiuslaki tulisi voimaan, valtioneuvosto voisi määrätä työvoimaa yksityiseltä sektorilta työskentelemään suomalaisiin terveyskeskuksiin.

Tällä hetkellä suomalaisissa terveyskeskuksissa työskentelee päätoimisesti noin 4 000 lääkäriä ja yksityisillä lääkäriasemilla tai vastaanotoilla noin 3 500 lääkäriä.

Sen lisäksi esimerkiksi osa sairaalassa työskentelevistä lääkäreistä ottaa sivutoimisesti potilaita vastaan yksityisellä vastaanotolla. Yhteensä Suomessa on noin 21 500 työikäistä lääkäriä.

Yksityiset lääkäriasemat eivät ole julkisen palveluvelvoitteen piirissä, eli niillä ei tarvitsisi hoitaa sairaita epidemian aikana.

– Valmiuslain yksi keskeinen ajatus on, että hoitohenkilökuntaa voidaan velvoittaa hoitamaan tiettyä tehtävää, Lehtonen sanoo.

Hengityskoneita voi olla liian vähän

Sairaaloiden osalta Lehtosta huolettaa hengityskoneiden määrä. Husilla on noin kolmesataa hengityskonetta, ja määrä voi käydä rajalliseksi potilasmäärän kasvaessa.

Kuka hyvänsä ei myöskään voi valvoa monimutkaisen hengityskoneen toimintaa. Sen takia Lehtonen kantaa huolta myös siitä, miten hoitajakapasiteettia pystytään vahvistamaan.

– Pitäisi pystyä nopeasti kouluttamaan lisää hoitajia vaativiin tehtäviin. Esimerkiksi Helsingissä on ollut jo valmiiksi pula leikkaussalien ja teho-osastojen hoitajista.

Kuka tahansa ei kuitenkaan ole valmis kouluttautumaan leikkaussalihoitajaksi, Lehtonen pohtii. Siihen liittyy kysymyksiä palkasta, työsidonnaisuudesta ja riskeistä.

– Ymmärrettävästi jos ei ole aikaisemminkaan halunnut hakeutua tehotyöhön, miettii vielä toisen kerran, onko tämä nyt se tilanne.

Julkaistu: 13.3.2020
1 kommentti