Terveys ja hyvinvointi
Apu

Valmistaudu leikkaukseen

Valmistaudu leikkaukseen

Potilaita käy leikkauksissa suomalaissairaaloissa vuosittain yli 420 000 hoitojakson verran. Asiallinen tieto rauhoittaa mieltä ja helpottaa valmistautumista.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

1. Miten suuri riski leikkaus on ja miten ikä vaikuttaa riskiin?

Riski riippuu toimenpiteestä ja potilaan peruskunnosta. Sairauksilla, lääkityksellä ja hoitotasapainolla on paljon merkitystä. Riskipotilaat on tärkeä tunnistaa. Etenkin sydänoireet vaativat huolellista selvittelyä ja harkintaa, ja esimerkiksi myös diabetes ja keuhkosairaudet lisäävät riskejä. Väestötasolla korkea ikä lisää leikkausten sydän- ja verenkiertohaittojen riskiä, mutta ikärajaa leikkauksille ei ole, vaan potilaan kunto ja odotettu hyöty ratkaisevat. Kuntoa voidaan arvioida esimerkiksi rappusten avulla. Jos kahden kerroksen kipuaminen ei tahdo onnistua, sydän- ja verenkierto-ongelmien riski on suuri.

2. Mikä auttaa, jos leikkaus pelottaa minua?

Kerro hoitohenkilökunnalle, mikä pelottaa: omat tai tuttujen aiemmat kokemukset vai luetut tarinat vaaroista. Internetissä on kauhutarinoita ääriharvinaisista, joskus epätosistakin tapahtumista. Asiallinen tieto helpottaa usein oloa, ja huonot kokemukset on hyvä käydä läpi. Kipua kyetään hoitamaan monin tavoin ja mahdollisuudet selvitellään tarkoin. Tutkimuksessa esimerkiksi anestesialääkärin tapaaminen rauhoitti potilaita.

3. Vaikuttavatko lääkitykseni leikkaukseen?

Voivat vaikuttaa. Perussairaudet on parasta saada tasapainoon etukäteen, sillä esimerkiksi korkea verenpaine lisää verenvuotoa leikkauksessa. Korkea verensokeri taas lisää infektioriskiä. Sydänriskitkin lisääntyvät, jos diabeteksen tasapaino on pitkään huono. Noudata lääkityksistä saamiasi ohjeita tarkoin. Osaa lääkityksistä voidaan jatkaa, osa voidaan keskeyttää. Esimerkiksi jos käyttää verisuonitukoksia ehkäiseviä lääkkeitä, lääkäri arvioi sekä verenvuodon että veritulpan riskiä, sillä leikkaus altistaa usein veritulpalle. Tarvittaessa lääkitys keskeytetään ja tukoksien estossa saatetaan käyttää pistettävää pienimolekyylistä hepariinia.

4. Saanko käyttää luontaistuotteita?

Käyttöön suositellaan yleensä 1–2 viikon taukoa, sillä luontaistuotteet, kuten mäkikuisma, voivat muuttaa esimerkiksi anestesia- ja kipulääkkeiden pitoisuuksia. Esimerkiksi valkosipuliuute, ginseng ja ginkgo biloba estävät koeputkessa verihiutaleiden paakkuuntumista, mikä voi vaikuttaa verenvuotoon. Myös omega-3-rasvahappojen on arveltu lisäävän verenvuototaipumusta.

5. Miten suuri haitta tupakointi on?

Häkä heikentää veren kykyä kuljettaa happea ja kudosten hapensaantia. Haavan ja luun paraneminen hidastuu, ja tulehdusriski lisääntyy. Tupakoitsijan keuhkojen limaisuus moninkertaistaa hengitysongelmien riskin. Lisäksi verisuonet vaurioituvat ja veritulppariski kasvaa. Haavojen kannalta eduksi olisi tupakoinnin lopetus vähintään 2–4 viikkoa ennen leikkausta. Kahden kuukauden tauko vähentää leikkaushaittoja jo kolmasosalla. Hae avuksi nikotiinikorvaushoito, varenikliini- tai bupropionilääke tai vaikkapa nettitukea. Jos vieroitus ei onnistu, vältä savuttelua viimeistään leikkausvuorokautena.

6. Miten suhtaudun alkoholiin?

Alkoholinkäyttö lisää haavainfektioiden vaaraa ja kivunhoitoon liittyvää sekavuuden riskiä. Liikakäyttö näyttää myös lisäävän leikkauskuolleisuutta ja uusintaleikkauksia. Sairaala-ajatkin pitenevät verrattuna kohtuukäyttöön. Suurkulutus häiritsee muun muassa veren hyytymisjärjestelmää ja lisää vuototaipumusta. Dosentti Merja Kokki suosittelee käytön lopetusta leikkauspäätöksen yhteydessä. Yli 65-vuotiailla jo yli seitsemän annosta viikossa on terveysriski.

7. Voinko auttaa paranemista ravinnolla?

Syödä pitäisi hyvin, vaikkei ruokahalua olisikaan, sillä huono ravitsemustila heikentää toipumista. Leikkaus on stressitilanne, jossa energiantarve kasvaa 10–30 prosentilla. Kudosten uudismuodostus voi heiketä, haavojen paraneminen hidastua ja infektioalttius kasvaa, jos proteiineista ja energiasta on pulaa. Proteiinien ohella A-, B- ja C-vitamiinit sekä esimerkiksi sinkki, rauta ja kupari vaikuttavat kollageenin eli muun muassa ihon ja luun tukiproteiinin muodostukseen. Anemia voi lisätä verensiirtojen tarvetta ja sairastavuutta. Käytä tarvittaessa täydennysravintoainevalmisteita tai vitamiini- ja kivennäisainelisiä. Myös suuri ylipaino voi vaikeuttaa leikkausta, hidastaa haavan paranemista ja pitkittää toipumista. Karista siis etukäteen liikakiloja. Selviäminen isosta leikkauksesta paranee, kun yrität vointisi mukaan kohentaa kuntoasi.

8. Entäpä jos flunssa iskee ennen leikkausta?

Infektio lisää keuhkokuumeen, muiden hengitystieongelmien ja jopa verenmyrkytyksen riskiä leikkauksen jälkeen, joten tilanne vaatii harkintaa. Lieväoireinen potilas voidaan ehkä potilasneuvottelun jälkeen leikata puudutuksessa. Jos oireet ovat hankalia tai toimenpide vaatii nukutuksen, se yleensä siirretään. Kaikki tulehdukset tulee hoitaa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Bakteeri voi lähteä verenkiertoon, jolloin etenkin tekonivel on infektioriskissä. Juurihoidetussakin suussa voi olla piileviä tulehduspesäkkeitä, jotka näkyvät joskus vain laajalla röntgenkuvauksella. Myös terve iho on tärkeä puolustuskyvylle.

9. Mitä leikkauspahoinvoinnille voi tehdä?

Vaiva on tavallisempi naisilla kuin miehillä, ja pahoinvointia liittyy useammin nukutukseen kuin puudutukseen. Pahoinvointi on keskimääräistä tavallisempaa korva- ja karsastusleikkauksissa sekä vatsaontelon tähystystoimenpiteissä. Pahoinvointiherkkyyttä voidaan rauhoittaa anestesiatekniikalla, lääkevalinnoilla ja pahoinvoinnin estolääkityksellä. Paasto on aina tärkeää, jottei mahan sisältöä pääsisi keuhkoihin. Kiinteää ruokaa ei saa syödä kuuteen tuntiin ennen leikkausta. 1–2 desiä kirkasta hiilihydraattijuomaa voi kuitenkin parantaa leikkauksen jälkeistä oloa. Juominenkin pitää lopettaa kaksi tuntia ennen toimenpidettä.

10. Voiko arvelle tehdä mitään?

Puhtaus on tärkeää haavan paranemiselle. Haavaa voi yleensä suihkuttaa vuorokauden kuluttua. Sauna sopii vasta vuorokauden kuluttua tikkien poistosta, koska hikoilu altistaa haavatulehdukselle. Ota hoitopaikkaan yhteyttä, jos haavaan tulee yllättävää kipua, se turpoaa tai märkii tai kuume nousee. Arpi vaalenee ja pehmenee jopa 1,5 vuotta leikkauksen jälkeen. Suojaa arpea aurinkovoitein punoituksen ajan. Joillakin perinnöllinen taipumus arven liikakasvuun saa arven kasvamaan lievästi kuukausia. Keloidiarven voimakas kasvu voi jatkua vuosia. Kiristävä arpi voi myös levitä. Arpea on mahdollista yrittää kaunistaa leikkauksella. Sitä voidaan myös hioa tai kuoria laserilla tai kemiallisesti. Liikakasvua koe-tetaan estää erilaisin silikonivalmistein. Muita arvenhoitokeinoja ovat kortisonipistokset tai -voide, joskus sädehoito tai jäädytyshoito. Laajoissa arvissa voidaan käyttää myös painevaatteita.

Asiantuntija: dosentti, anestesiologian erikoislääkäri Merja Kokki, Kuopion yliopistollinen keskussairaala. Lähteenä myös kaypahoito.fi (Leikkausta edeltävä arviointi), Terveyskirjasto, Ravitsemushoito (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010), hus.fi.

Teksti Virpi Peura

Julkaistu: 25.3.2016