Valioliigassa loistava Aston Villa tekee asioita toisin ja hämmentää tilastoillaan: "Tulos, jonka pitäisi olla heikko, on loistava"
Aston Villa on ollut Valioliiga-kauden ehdoton väriläiskä. Unai Emeryn valmentama ryhmä kiitää vahvassa myötätuulessa, mutta onko menestys kestävää?
Kun Unai Emery otti ohjat Aston Villassa kauden 2022–2023 puolivälissä, birminghamilaisseura oli tuuliajolla. Se oli noussut takaisin Valioliigaan kaudeksi 2019–2020, mutta edellisten managereiden, Dean Smithin sekä Steven Gerrardin, jäljiltä Villa oli vailla suuntaa ja sarjasijoitukset pyörivät liigan puolivälissä tai sen alapuolella.
Kolmen vuoden aikana Emery on kääntänyt seuransa kurssin kohti Valioliigan ylempää keskikastia ja sitä kautta kohti Eurooppaa. Tämän 54-vuotias valmentaja on tehnyt toimintaympäristössä, joka on ollut kaikkea muuta kuin helppo.
Englannissa jo kertaalleen epäonnistujaksi leimattu kokenut valmentaja on osoittanut viimeistään meneillään olevan kauden koettelemusten jälkeen olevansa ammatissaan aivan terävimmän huipun tasolla. Hän kestää sen mukanaan tuomat paineet ja pystyy toimimaan taktisesti voittavalla, jopa innovatiivisella, tavalla.
”Sen lisäksi, että pelaajaostot ovat käytännössä jäissä, Villan on pitänyt luopua joistain ison profiilin pelaajistaan. ”
Pääsarjaan nousunsa jälkeen Villa on ostanut pelaajia yli 800 miljoonalla eurolla. Emeryn valvonnassa seura on myynyt pelaajiaan vielä reilulla 11 miljoonalla eurolla enemmän kuuden siirtoikkunan aikana. Tästä huolimatta Uefa kiikutti viime heinäkuussa Birminghamiin 10 miljoonan euron sakkolapun taloussääntöjen rikkomisesta.
Villan palkkakulut ovat olleet suhteessa liikevaihtoon koko 2020-luvun ajan hyvin korkeat. Vuonna 2024 ne olivat yli 90 prosenttia. Vertailun vuoksi Tottenham kuluttaa pelaajiensa palkkoihin alle 50 prosenttia liikevaihdostaan, Arsenal ja Manchester United hieman yli.
Kun raja eurooppalaisiin kilpailuihin osallistuvilta seuroilta on 80 prosenttia, ei ole ihme, että Emeryn kädet ovat pelaajaostojen tai kallispalkkaisten lainojen suhteen tiukasti sidotut.
Sen lisäksi, että pelaajaostot ovat käytännössä jäissä, Villan on pitänyt luopua joistain ison profiilin pelaajistaan. Näiden myyntien ansiosta seura on kerännyt lähes 300 miljoonaa euroa. Vaikka se osaltaan alleviivaa Emeryn työn laadukkuutta, kivutonta se ei ole ollut.
Jack Grealish myytiin Manchester Cityyn kaudelle 2021–2022, ja viimeisimpänä Newcastleen uiskenteli Grealishin tavoin Birminghamissa syntynyt Jacob Ramsey.
Ramseyn menetys oli kova pala Emerylle, mutta vielä kovempi isku se oli Villan faneille. Se oli muistutus siitä, minkä kokoinen heidän rakastamansa seura jalkapallomaailman mittakaavassa todellisuudessa on. Kun Valioliigan päävastustajien liikevaihdot huitelevat puolen miljardin euron paremmalla puolella, on Villa jäänyt siinä kehityksessä pahasti jälkeen hieman yli 300 miljoonan liikevaihdollaan.
Vaikka seuran omistajatahon omaisuus kirjataan tällä hetkellä suunnilleen 11 miljardin euron tasolle, sillä ei nykysääntöjen puitteissa ole mitään merkitystä. Villan pitää kyetä tekemään rahaa, jos seura haluaa sitä tuhlata.
Vaikka rahaa on ollut käytössä rajoitetusti, on urallaan muiden muassa Sevillaa, PSG:tä sekä Arsenalia valmentanut Emery kyennyt tuomaan sisään pelaajia, jotka ovat olleet isoissa rooleissa Villan nousussa kohti Valioliigan kärkisijoja.
Pau Torres, Morgan Rogers sekä Youri Tielemans saapuivat Villa Parkille espanjalaisluotsin ensimmäiselle kokonaiselle kaudelle. Amadou Onana, Donyell Malen sekä Leverkusenin lainajaksoltaan palannut Emiliano Buendía puolestaan toiselle.
”Meneillään olevan kauden aikana on ehtinyt tapahtua jo monenlaista, mutta niin vain alun koettelemusten jälkeen Emeryn ja Aston Villan pää on edelleen vakaasti pinnan yläpuolella.”
Kun pelaajamateriaali sisälsi jo valmiiksi vuosikymmenen alussa tai jopa sitä ennen hankitut Emiliano Martínezin, Matty Cashin, Ollie Watkinsin, John McGinnin sekä Boubacar Kamaran, on Emeryllä käytössään laadukas ja ennen kaikkea valmentajansa vaatimuksiin soveltuva pelaajisto.
Ensimmäisellä puolikkaalla kaudellaan espanjalaisvalmentaja luotsasi joukkueensa vaikeista asetelmista seitsemänneksi. Seuraava kausi toi jättipotin ja avasi rahahanat seuran kasvattamiseen.
Jälkeenpäin ajateltuna yksi kerta ei vielä tee autuaaksi. Neljäs sija Valioliigassa suuntasi Villa Parkin valot kohti Euroopan tarunhohtoisia iltoja ja Mestarien liigaa. Villa jäi äärimmäisen niukasti maalieronsa turvin kuudenneksi, yhden sijan viimeisen Mestarien liiga -paikan vieneen Newcastlen taakse.
Meneillään olevan kauden aikana on ehtinyt tapahtua jo monenlaista, mutta niin vain alun koettelemusten jälkeen Emeryn ja Aston Villan pää on edelleen vakaasti pinnan yläpuolella.
Villa aloitti kuluvan kauden surkeasti pelattuaan viisi ensimmäistä ottelukierrosta ilman voittoa. Joukkue teki kamppailuissa yhden maalin.
Paineet Emeryn harteilla voimistuivat. Pohdinta kävi kuumana, oliko viime kauden lopun epäonnistuminen kentällä ja sitä seuranneen kesän epäonnistuminen siirtomarkkinoilla liikaa niin valmentajan kuin joukkueenkin henkiselle kantille. Kuudennen kierroksen Fulham-kotivoiton jälkeen Villa ei ole kuitenkaan katsonut taakseen.
Ryhmä on voittanut kymmenestä ottelusta yhdeksän. Meneillään olevan putken aikana joukkue on uhannut ja haastanut lähes kaikkia mitattavissa olevia todennäköisyyksiä. Villa on tehnyt sen ehkä osin onnella, mutta isoilta osin myös valmentajansa kyvykkyydellä löytää ratkaisuja ja pelaajiensa kyvykkyydellä toteuttaa ne.
”Sen toiminta ja varsinkin maaliuhka vastustajan rangaistusalueen sisäpuolella oli sarjan kehnointa, mutta sen ulkopuolella täysin vertaansa vailla.”
Lähes kaikki statistiikka Aston Villan pelaamisesta indikoi vielä pari viikkoa sitten joukkueen kamppailevan putoamista vastaan. Näin oli keskellä tuloksellisesti vahvinta kymmenen pelin otantaa seuran historiassa sitten vuoden 1919.
Joukkueen tekemä maalimäärä oli ennen kahden viime kierroksen ketsuppipullon aukeamista huomattavasti alle Valioliigan keskitason, mutta siitä huolimatta se oli reilusti enemmän kuin tilastot antoivat Villalle maaliodottamaa. Maali- sekä pisteodottama per ottelu oli ennen kahden viime kierroksen selkeää parannusta sarjan toiseksi huonoin. Maaliodottama yhtä laukasta kohti oli koko sarjan surkein.
Vastaavilla suorituksilla pudotaan normaalisti sarjasta. Villa sen sijaan oli tuossa vaiheessa Valioliigan nelonen.
Unai Emeryn Aston Villa rikkoo nykyjalkapalloilun kaavaa, missä maaleja tehdään mahdollisimman hyvistä ja suotuisista osista kenttää. Suomeksi tämä tarkoittaa mahdollisimman keskeltä ja mahdollisimman läheltä vastustajan maalia.
Kaukolaukausten määrä on tippunut merkittävästi niin Valioliigassa kuin muissakin sarjoissa parinkymmenen edeltävän vuoden aikana. Joukkueet hakevat vastustajan boksin tuntumasta murtavilla syötöillä vielä otollisempia maalipaikkoja ja todennäköisempiä täysosumia.
Villa alkoi ilmeisen tietoisesti tehdä asioita toisin. Sen toiminta ja varsinkin maaliuhka vastustajan rangaistusalueen sisäpuolella oli sarjan kehnointa, mutta sen ulkopuolella täysin vertaansa vailla.
”Tulos, jonka kaikkien teorioiden mukaan pitäisi olla heikko, on loistava.”
Valioliigan tilastoista selviää, että mikäli Villa kykenisi osumaan vastaavalla tehokkuudella rangaistusalueen ulkopuolelta kauden loppuun asti, se rikkoisi Chelsean kaudella 2006–2007 laukoman ennätyksen. Samalla se laittaisi luonnollisesti uusiksi historiankirjat myös maalien syntyetäisyyksien osalta.
Tosin kahden viime kierroksen aikana Emeryn ryhmä on alkanut osumaan myös boksista. Se puolestaan lupaa Villalle pelkästään hyvää ja lisää vastustajien epätietoisuutta siitä, miten viininpunaisissa hyökkäävä joukkue voidaan pysäyttää.
Kuten moni joukkue, joka pitää palloa suurimman osan peliajasta, myös Villa kohtaa peleissään hyvin matalia puolustusblokkeja. Kun vastustaja miehittää oman puolustusalueensa lähes koko joukkueellaan, jo järkikin sanoo, että hyökkäävä joukkue tulee kohtaamaan ongelmia korkeiden todennäköisyyksien maalipaikkojen luomisessa.
Joidenkin joukkueiden hyökkäyspään pelaajamateriaali voi mahdollistaa maalien syntymisen myös kaikkein ahtaimpien puolustusruuhkien keskeltä. Villan pelaamisesta voi päätellä Emeryn ajatelleen, ettei hänen joukkueestaan tällaista laatua löydy. Luotsi on kaikesta päätellen ohjeistanut pelaajiaan laukomaan yksinkertaisesti enemmän ja kauempaa.
Tulos, jonka kaikkien teorioiden mukaan pitäisi olla heikko, on loistava.
Joukkueet analysoivat vastustajiaan viimeiseen yksityiskohtaan asti, joten Villan poikkeuksellinen kyky tehdä maaleja kaukaa ei ole voinut jäädä kilpailijoilta huomaamatta. Passiivisessa matalassa blokissa oman maalin varjeleminen on näin tehokkaasti etäältä laukovaa joukkuetta vastaan vaarallista, mutta toisaalta yksittäisten pelaajien irtoaminen puolustuslinjasta peittämään laukauksia avaa tilaa boksiin.
Omalla kaukolaukausuhallaan Villa onkin luonut itselleen enemmän variaatiomahdollisuuksia hyökkäyspelaamiseensa. Tästä saattavat antaa viitteitä viime pelien onnistumiset lähempää maalia.
Loukkaantumisilla oli myös osansa Villan hitaaseen kauden alkuun. Terveystilanteen parannuttua Emeryn rotaatio on löytänyt permanenttinsa. Hyökkäyksessä joukkueella on useita pelaajia, jotka kykenevät pelaamaan eri pelipaikoilla. Tämä antaa Emerylle mahdollisuuden muokata pelitapaa vastustajan mukaan.
Arsenalia vastaan varsinkin Morgan Rogersin sekä Youri Tielemansin usein muodostama tuplakymppi sekoitti vieraiden puolustamista. Kaksikko venytti osaltaan sarjakärjen alakerran muodostelmaa tavalla, jota ei tällä kaudella juuri ole nähty.
Myös tuplakuutosten rooli on vakiintunut, kun 50 miljoonalla Evertonista toissa kesänä saapunut Amadou Onana täydentää Boubacar Kamaraa. Parivaljakko suojaa neljän alakertaa, jossa näkyvintä roolia varsinkin ylöspäin on ottanut Huuhkajillekin ikävän tuttu Puolan maajoukkueen Matty Cash.
”Joukkue on ylisuorittanut rajusti todennäköisyyksiin nähden, ja yleensä se ei ole koko kauden osalta kestävää.”
Mitä Villan erikoisesta kauden alusta pitäisi päätellä? Onko joukkueen taso lähempänä ensimmäisen viiden ottelun otantaa vai sitä seuranneen kymmenen?
Jos haluaa uskoa tilastollisiin todennäköisyyksiin, vastaus saattaa löytyä lähempää ensimmäistä vaihtoehtoa. Joukkue on ylisuorittanut rajusti todennäköisyyksiin nähden, ja yleensä se ei ole koko kauden osalta kestävää.
Jos taas ajatusmaailma on mallia ennemmin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä, voi kääntyä kannalle, jossa Villa on vasta nyt löytämässä ja saavuttamassa koko potentiaalinsa.
Voi hyvin olla, ettei Keski-Englannissa tarvitse tämän kauden päätteeksi maalieroja sen suuremmin tutkailla, jos vajaalla suoritustasolla on voittanut yhdeksän kymmenestä edellisestä pelistä ja majailee Valioliigassa kolmantena.
Tutkat kannattaa kääntää kaupungin toiselle laidalle, jossa Birmingham Cityn suunnitelmat uuden, 62 000 -paikkaisen stadionin rakentamisesta uhkaavat jättää 1897 rakennetun Villa Parkin pahasti varjoonsa. Se osoittaa, miten seuran liikevaihtoa ja samalla käytettävissä olevia pelimerkkejä kasvatetaan sääntöjen sallimissa rajoissa.
