Apu

Valelääkärit herättävät pelkoa

Valelääkärit herättävät pelkoa

Luottamus Valviraan ja terveydenhuoltoon on huijausten jäljiltä kovilla. Mitä tehdä, jos on perusteltu syy epäillä lääkärin pätevyyttä?
Teksti Susanna Luikku
Mainos

Valelääkäri Esa Laihon tapaus on täyttänyt otsikot, ruuhkauttanut Valviran ja hyllyttänyt ylijohtaja Marja-Liisa Partasen tutkinnan ajaksi. Kantelusuman purku vie kauan; samoin lienee luottamuksen palautumisen laita.

– Olemme tarkistaneet pätevyyden ja ulkomaisten tutkintojen aitouden kymmeniätuhansia kertoja, mutta nyt epäonnistuttiin pahasti. Meidän pitää olla epäluuloisempia, ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta myöntää.

– Todistuksen lisäksi on varmistettava ulkomaisen koulutuksen sisällön vastaavuus. Valvonnalta vaaditaan jatkossa huomattavasti enemmän. Kun Valviran työ on saatu taas luotettavaksi, median ja suuren yleisön luotto siihen palautuu, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Entä luotto itse lääkärikuntaan? Huijaukset pelottavat ja suututtavat syystäkin: Laiho onnistui operoimaan vuosikausia ilman, että edes henkilökunta tajusi puuttua asiaan.

– Laiho oli lajissaan taitava. Hän vaihtoi paikkaa maan alkaessa polttaa ja toimi niin sanotun systeemivarmistuksen varassa: ei koskaan joutunut tekemään lopullista päätöstä yksin. Mutta totta kai vaara oli vakava, Henriksson sanoo.

Pälveen mielestä tapaus kertoo yleisemmästä arvojen muutoksesta.

– Lääkärinä on hyvin vaikea ajatella, että joku olisi aiemmin ollut valmis oman edun nimissä asettamaan lähimmäisensä hengen ja terveyden vaaraan – ja valehtelemaan systemaattisesti kaikesta. Henkilö, jolla ei ole pohjakoulutusta, ei voi havaita sairauden merkkejä, ei osaa diagnosoida eikä määrittää tarvittavia tutkimuksia.

Lääkärien tiedot löytyvät JulkiTerhikki-tietokannasta. Potilas voi pyytää tietoja vastaanotollakin, mutta niitä ei ole pakko näyttää. Pälve ja Henriksson korostavat, että perustellun epäilyn iskiessä oikea osoite on lääkärin esimies tai potilasasiamies.

– Aiemmin lääkäri oli auktoriteetti, joka saneli oikean hoidon; nykyisin potilasta hoidetaan keskustellen ja yhteisymmärryksessä. Lääkäri on silti yhä diagnostiikan ja hoidon määrittämisen asiantuntija, Pälve muistuttaa.

– Luontais- ja uskomushoidot ovat yleistyneet. Liiallinen asioiden medikalisaatio taas on lisännyt turhaa työtä. Lääkäreitä on pyydetty kirjoittamaan todistus koulukyytiä varten, jos lapsi pelkää karhua. Ihmetyttäisi, jos ei pelkäisi.

Julkaistu: 24.11.2011