Apu

Vaivaako vatsa?



Vaivaako vatsa?

Vatsa reagoi herkästi stressiin, mutta myös tietyt ruoat saavat sen kenkkuilemaan. Selkeää syytä toiminnallisille vatsavaivoille ei ole.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Fotolia

Kipristääkö ja poltteleeko massuasi tämän tästä? Juoksetko vessassa ruikulilla tai väännätkö tuntikausia yhtä vaivaista pipanaa? Tai päriseekö peräpääsi ja nieleskelet röyhtäyksiä?

Ei syytä huoleen. Vaikka oireet ovat epämiellyttäviä, kyse on tuskin kummemmasta kuin toiminnallisista vatsavaivoista. Ne ovat yleisiä hyvänlaatuisia ruoansulatuskanavan oireita, joille ei ole osoitettavissa elimellistä syytä. Tavallisimpia toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä ja toiminnallinen dyspepsia eli ylävatsavaivat.

– Toiminnalliset vatsavaivat alkavat yleensä jo lapsena tai nuorena aikuisena ja kestävät läpi elinkaaren. Stressi pahentaa vaivoja, minkä takia puhutaan myös stressivatsasta ja herkkävatsaisuudesta, kertoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta.

Naisilla vatsavaivoja on tuplasti enemmän kuin miehillä. Tämä johtuu osittain hormonaalisista tekijöistä, ja esimerkiksi vatsan turvotus on tavallista tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa. Joillakin naisilla vatsa on aina kuukautisten aikana sekaisin.

Stressin lisäksi ärtyvän suolen oireyhtymää pahentavat tietyt ruoat, etenkin suolistokaasuja aiheuttavat FODMAP-hiilihydraatit. Niitä on runsaasti muun muassa vehnässä, ohrassa ja rukiissa sekä kaaleissa, sipulissa, pavuissa, herneissä, kivellisissä hedelmissä, hunajassa ja ksylitolissa.

– FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ja korvaaminen muilla terveellisillä hiilihydraateilla ei paranna ärtyvän suolen oireyhtymää, mutta helpottaa sen oireita. Ihan heti helpotusta ei ole tarjolla, vaan kokeilua pitäisi jatkaa 2–4 viikon ajan. Tässä ajassa yleensä näkee, onko ruokavaliomuutoksista hyötyä. Usein on apua pelkästään siitä, että lisää pikkuhiljaa kuidun syömistä, etenkin jos ummetus on pääoire, Joni Suomi sanoo.

Myös ruokailurytmiin on syytä kiinnittää huomiota. Vatsa voi paremmin, kun syö säännöllisesti ja kiireettä. Pienet ateriat ovat parempia kuin yksi raskas ateria vuorokaudessa. Vatsa tykkää myös säännöllisestä liikunnasta, sillä liikunta edistää vatsan toimintaa ja laukaisee stressiä. Istumatyö ja jatkuva paikallaan oleminen voivat lisätä vatsavaivoja.

– Sen sijaan ylipainolla ei ole selkeää yhteyttä toiminnallisiin vatsavaivoihin. Niistä kärsivä voi olla hyvinkin hoikka.

Myös antibiootit ja tulehduskipulääkkeiden sisältämä ibuprofeiini ärsyttävät vatsaa. Tämän takia herkkävatsaisen kannattaisi käyttää särkylääkkeenä parasetamolia.

– Se on muutenkin vatsalle turvallisempi vaihtoehto. Pahimmillaan tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa mahahaavan.

Toiminnallisten vatsavaivojen takia hakeudutaan harvoin hoitoon, koska useimmiten vaivat eivät haittaa arkea liikaa. Jos lapsesta lähtien reagoi jännitykseen esimerkiksi ripulilla, tähän tottuu ja osaa varautua. Silloin asiaa ei koe varsinaiseksi ongelmaksi.

– Yleensä lääkärille tullaan kivun takia. Toiminnallisiin vatsavaivoihinkin voi liittyä niin voimakasta kipua, että se rajoittaa elämää. Joskus jopa pysyvä kipulääkitys voi olla tarpeen, Joni Suomi kertoo.

Vatsakipu saattaa johtua vatsassa olevasta ilmasta. Ilma venyttää vatsaa ja suolistoa, mikä aistitaan kipuna. Kovaan kipuun voidaan kokeilla spasmolyyttisia kipulääkkeitä. Ne estävät suolen seinämän lihassupistuksia. Apua voi olla myös tietyistä masennuslääkkeistä, jotka muuttavat kivun aistimista.

– Toiminnallisten vatsavaivojen taustalla voi myös olla masennus. Se ei aiheuta vatsaoireita, mutta jos mieliala on matalalla, oireet tuntuvat pahemmilta. Kun masennus saadaan hoidetuksi, vatsavaivat saattavat kadota.

Näin hoidat ja ehkäiset

1.Vähennä hiilareita.

Liiallinen leivän syönti voi saada vatsan vihoittelemaan. Oireita aiheuttavat etenkin ruis-, vehnä- ja ohraleivät, joissa on runsaasti huonosti imeytyviä FODMAP-hiilihydraatteja. Kokeile, helpottuuko tilanne, kun vaihdat kauraleipään tai gluteenittomaan leipään.

Pahimpia ilmavaivojen aiheuttajia ovat sipuli, sienet, pavut, herneet ja kaalikasvit, etenkin raakana. Kun keität tai höyrytät kasvikset, ne aiheuttavat vähemmän oireita. Vältä myös rasvaisia ja sokeripitoisia ruokia.

Jos ongelmasi on ummetus, lisää kuidun saantia. Kuitua saat viljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ummetuksesta kärsivän on myös tärkeää juoda riittävästi vettä eli noin kaksi litraa päivässä.

Ole tarkkana ksylitolia sisältävien tuotteiden kanssa, sillä myös ksylitoli ärsyttää vatsaa. Purkan syönnin puolittamisesta voi olla apua.

2. Syö säännöllisesti.

Syö kolme ateriaa ja kaksi välipalaa suurin piirtein samaan aikaan päivästä. Näin annoskoot pysyvät kohtuullisina eikä vatsa kipeydy ylensyönnin ja ahmimisen seurauksena.

Muista juoda riittävästi vettä. Mehuja ja limsoja kannattaa vältellä, koska niissäkin on runsaasti vatsaa ärsyttäviä hiilihydraatteja. Myös kahvi ärsyttää vatsaa ja kiihdyttää sen toimintaa. Tee on vatsaystävällisempää, mutta sen joukkoon ei parane lorauttaa hunajaa, koska siinäkin on FODMAP-hiilihydraatteja.

3. Aterioi rauhallisesti.

Jos syöt kiireisesti tai hotkit ruokasi, nielet enemmän ilmaa kuin rauhallisesti syödessäsi. Liika ilma venyttää suolta ja tuntuu vatsakipuna.

4. Mausta maltilla.

Vatsan kannalta pahimpia mausteita ovat valkosipuli ja sipuli. Myös chili voi saada vatsan sekaisin. Suola turvottaa, mutta ei aiheuta muita oireita.

5. Liiku riittävästi.

Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia. Lajilla ei ole väliä, joskin tärisyttävä liikunta voi pahentaa vatsaoireita. Pelkästään arkisesta hyötyliikunnasta ja kävelylenkkeilystä on vatsan toiminnalle hyötyä. Älä kuitenkaan ryntää liikkeelle heti ruokailun jälkeen, sillä silloin vatsa tulee kipeäksi. Puolisen tuntia lepoa riittää, jos ateria ei ole ollut raskas.

6. Vältä tupakointia ja alkoholia.

Nauti alkoholia vain kohtuudella, sillä alkoholi voi häiritä suoliston hyötybakteerien toimintaa ja aiheuttaa vatsaoireita. Kuplia sisältävät juomat myös turvottavat ja röyhtäyttävät. Tupakointikin ärsyttää vatsaa.

7. Kokeile maitohappobakteereja.

Maitohappobakteerit voivat vähentää turvotusta ja lieventää ilmavaivoja, mutta kaikki eivät hyödy niistä. Tehon näkee muutamassa viikossa. Maitohappobakteereja on lisätty joihinkin elintarvikkeisiin, kuten jogurtteihin, mehuihin, maitoihin ja juustoihin.

Mene lääkäriin, jos…

* Kipu rajoittaa elämääsi.

* Oireet ovat äkillisiä ja olet yli 55-vuotias. Tällöin vaivan syy on aina tarkistettava. Tarvittaessa tehdään paksusuolen tähystys eli kolonoskopia ja mahalaukun tähystys eli gastroskopia. Älä pelkää toimenpiteitä, sillä molempiin saa kivunlievitystä.

* Oireet eivät helpotu kotikonsteilla. Luultavimmin taustalla ei ole mitään vakavaa, vaan oireet voivat johtua esimerkiksi laktoosi-intoleranssista. Yleensä hoidoksi riittää maitotaloustuotteiden korvaaminen vähälaktoosilla tai laktoosittomilla vaihtoehdoilla. Joskus vaivojen taustalla on keliakia. Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja suolinukan vaurioitumisen. Gluteenittomalla ruokavaliolla oireet saadaan kuriin.

* Vatsavaivoihin liittyy kuumetta, sinulla on nielemisvaikeuksia, laihdut tahattomasti tai uloste on veristä.

Teksti: Maarit Vuoristo

Julkaistu: 13.4.2016