Apu

Vaikea ero

Vaikea ero

Mitä pitää tapahtua, että suomalainen poliitikko eroaa tehtävästään?
Teksti Heikki Valkama
Mainos

Ilkka Kanerva ilmoitti maanantaina jättävänsä Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen johtotehtävät. Liitto oli samana päivänä ilmoittamassa, voiko Kanerva jatkaa. Käräjäoikeus tuomitsi Kanervan pantavaksi viralta julkisista luottamustehtävistään. Kanerva ei itse näe tehneensä mitään väärää. Hän valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.

Oikeudenkäynnin jälkipuintia seuratessa tuli taas mieleen suomalaisten päättäjien nihkeys ottaa poliittista vastuuta. Samaa tuli pohdittua, kun Stefan Wallin valehteli Dragsvikin varuskunnan säilyttämisestä.

Poliittinen vastuu on toki epämääräinen termi. Yksinkertaisimmillaan sen voi tulkita niin, että hallitus on vastuussa eduskunnalle, kansanedustajat äänestäjille. Tällöin poliittista vastuuta kannetaan vain ja ainoastaan välikysymysten tai vaalien kohdalla. "Otan täyden poliittisen vastuun" tarkoittaakin sitä, että annetaan asian unohtua.

Töppäilyistä ja mokista voi kantaa vastuuta muutenkin. Anteeksipyyntö on lievin tapa, eroaminen hieman järeämpi. Mutta jostain syystä vapaaehtoinen tehtävän jättäminen, eroaminen, ei kuulu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Miksi näin on?

Meillä on tapana naureskella Berlusconin tapaisille vallassaroikkujille, mutta esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomessa pidetään tehtävistä kiinni tiukasti.

Eroaminen ei merkitse poliittisen uran päätöstä. Päinvastoin: se kertoo siitä, että on valmis myöntämään virheensä ja aloittamaan alusta. Suoraselkäisyyttä on ottaa vastuu virheistä.

Julkaistu: 26.4.2012