Apu

Hannu Lauerma: Väsynyt lääkäri tai autoilija voi aiheuttaa vaaratilanteen – uni-inertia eli unenpöpperö on aliarvoitu riskitekijä

Hannu Lauerma: Väsynyt lääkäri tai autoilija voi aiheuttaa vaaratilanteen – uni-inertia eli unenpöpperö on aliarvoitu riskitekijä
Psykiatri Hannu Lauerma kirjoittaa kolumnissaan, että juuri herännyt ihminen voi vaikuttaa toimintakykyiseltä, vaikka hänen aivonsa käyvät puoliteholla. Suurin riski on tilanteissa, joissa ihminen on ehtinyt vaipua hidasaaltouneen.
Julkaistu: 8.12.2020
Aliarvioitu riskitekijä eräissä ammateissa ja tietyissä tilanteissa on uni-inertia, kansankielisesti unenpöpperö. Juuri herännyt ihminen saattaa vaikuttaa jokseenkin tai täysin normaalilta, mutta aivotoiminta on edelleen osin unenomaista.
Näennäisesti normaali toiminta unesta juuri heränneellä tai herätetyllä ei siis aina ole mikään tae toimintakyvystä.
Suurin riski on tilanteessa, jossa uni on kestänyt pitempään kuin puoli tuntia, ja asianomainen on saattanut jo saavuttaa univaiheen, jota kutsutaan hidasaaltouneksi. Jos syvimmässä non-REM-S4-unessa oleva ihminen nostetaan tai patistetaan väkisin pystyyn, voidaan saada aikaan jopa unissakävelyä vastaava tila.

Päivystävän lääkärin virkeys varmistettava

Eräissä riskiammateissa täytyykin yö­vuorossa kieltää nukkuminen silloinkin, kun mitään aktiivityötä ei ole. Monilla erikoisaloilla esimerkiksi päivystävät lääkärit saavat silti nukkua joko päivystyshuoneessa tai kotonaan, ja heidän oletetaan heräävän puhelimen ääneen.
Konsultoivan kollegan tai sairaanhoitajan on tällöin ennen neuvojen pyytämistä varmistettava muutaman lauseen mittaisella keskustelulla, että asianomainen on todella herännyt.
Uni-inertian aiheuttamien vaaratilanteiden vuoksi esimerkiksi väsyneen autoilijan on parempi hankkiutua nukkumaan useita tunteja, kunnes spontaanisti herää. Vaihtoehto on virittää herätys soimaan 20 minuutin päästä, jolloin ei herätä syvästä unesta, mutta virkistävä vaikutus voi olla selvä. Lisäksi voi juuri ennen nukahtamista juoda kupillisen kahvia, jos tietää sen vaikuttavan itseensä piristävästi.
"Jos non-REM-S4-unessa oleva ihminen nostetaan pystyyn, voidaan saada aikaan unissakävelyä vastaava tila."
Toisessa maailmansodassa neuvostoilmavoimat käytti yöpommituksiin pieniä Polikarpov Po-2 -kaksitasoja. Ne pudottelivat joskus umpimähkäänkin pieniä pommeja, joiden räjähdykset yhdessä koneen äänen kanssa pitivät vihollissotilaat hereillä. Suomessa sitä kutsuttiinkin ”hermosahaksi”. Suurta vahinkoa ne eivät tainneet fyysisesti aiheuttaa, mutta jatkuva unenpuute voi olla hyvin lannistavaa ja heikentää suorituskykyä.
Suomessa tavoite on, että armeijamme sotilaat kykenevät taistelemaan jatkuvaa puolustustaistelua ratkaisevassa tilanteessa kaksi vuorokautta nukkumatta, jos se on tarpeen. Eräs kollega kertoi lääkintä-RUK:n koulutuksessa upseerioppilaan kysyneen: ”No, milloin se lääkäri oikein sitten lepää?” Kurssin johtaja totesi, että ”ei se jääkärikään lepää”.

Metsästysonnettomuus hyvin lähellä

Itse olen metsästystilanteissa nähnyt vain yhden, mutta hyvin yllättävän vahingonlaukauksen. Seurueessa oli yli 50-vuotias, hyvin kokenut mies, joka oli metsästänyt paljon teini-iästä lähtien. Hänet tiedettiin hyvin huolelliseksi ja varovaiseksi aseenkäsittelijäksi.
Hän oli edellisenä yönä valvonut työnsä vuoksi, ja nukkui päiväunia ennen metsälle lähtöä. Kaverit patistivat hänet hereille melko pitkän unirupeaman jälkeen, ja hän lähti näennäisen sujuvasti noihin hommiin niin sanotusti ylioppineena.
Itsekään en unilääketieteen virallisesta erityispätevyydestäni huolimatta tajunnut ajatella uni-inertian mahdollisuutta. Niin kävi, että hänen haulikkonsa oli varmistamaton, ja sormikin oli eksynyt liipaisimelle, kun hän loksautti taittopiippuisensa kiinni.
Onni onnettomuudessa, että lauenneen aseen piippu oli suunnattu maahan ja etuviistoon.
Kommentoi »