Apu

Kuntavaalit 2021: Kolme tapaa, joilla äänestäjä valitsee ehdokkaansa – Näin gallupit povaavat vihreiden ja perussuomalaisten tulosta

Kuntavaalit 2021: Kolme tapaa, joilla äänestäjä valitsee ehdokkaansa – Näin gallupit povaavat vihreiden ja perussuomalaisten tulosta
Puolueettomat, asiantuntevat kannatusmittaukset antavat valeuutisten aikana tärkeää tietoa ihmisten mielipiteistä. Vihreiden ja perussuomalaisten vaalitulosta ne ennakoivat kahdella hyvin erilaisella tavalla.
Julkaistu: 28.5.2021
Kerran kuussa se tulee: puolueiden kannatusmittaus.
Käytännössä lähes kaikki kannatusmittaukset tehdään median tilauksesta. Helsingin Sanomat tilaa omansa kerran kuussa TNS Kantarilta, entiseltä Suomen Gallupilta, Yle omansa Taloustutkimukselta. Muut mediat tilaavat niitä satunnaisesti. Joskus myös puolueet itse tilaavat kannatusmittauksia.
Television vaaliasiantuntijana tuttu Tampereen yliopiston lehtori, politiikan tutkija Sami Borg kertoo, että joskus keskustellaan siitä, pitäisikö kannatusmittaukset kieltää siksi, että ne ohjaavat liikaa äänestäjiä. Nehän ovat mediatuotteita, ja niiden perusteella tehdään isoja uutisotsikoita pienistäkin muutoksista.
Borgin mukaan asia on päinvastoin. Valeuutisten aikakaudella on tärkeää, että luotettava media teettää kannatusmittauksia säännönmukaisesti luotettavilla tahoilla. Näin äänestäjä voi peilata omia käsityksiään asialliseen tietoon.
""Perustuslain muutos on korostanut puolueiden suuruusjärjestystä. Maaliintulojärjestys kertoo, millä puolueella on paras mahdollisuus saada pääministerin paikka."
Sami Borg, Politiikan tutkija, Tampereen yliopiston lehtori
– On suuri palvelus demokratialle, että mielipiteitä seurataan puolueettomasti ja asiantuntevasti.
Puolueille kannatusmittausten antama tieto on tärkeää, ja nimenomaan kannatuksen kehityssuunta.
– Pienetkin kannatusnosteet pitää osata käyttää hyödyksi, jotta puolue saa myönteistä kierrettä, Borg toteaa.
Hän kertoo, että media alkoi vasta 1990-luvulla uutisoida virhemarginaaleista gallupuutisten yhteydessä. Pienet kannatuserot mahtuvat virhemarginaalien sisään, joten sen takia ne on asiallista kertoa. Ne tietysti myös tuovat vaaleihin jännitystä.

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017

Lähde: Tilastokeskus

Perustuslain muutos on korostanut puolueiden suuruusjärjestystä

Puolueiden kannatusmittauksilla itsessään on Suomessa 50-vuotinen historia, ja tahti tiivistyi kuukausittaiseksi 1990-luvulla.
Niiden merkitys on vain lisääntynyt sen jälkeen, kun vuonna 2000 tuli voimaan uusi perustuslaki. Sen mukaan suurin puolue saa tehtäväkseen koota hallituksen eduskuntavaalien jälkeen.
– Perustuslain muutos on korostanut puolueiden suuruusjärjestystä, ja sitä seurataan hyvin tarkasti. Maaliintulojärjestys kertoo, millä puolueella on paras mahdollisuus saada pääministerin paikka, Borg toteaa.
Tässä tilanteessa puoluejohtaja korostuu. Hänen asemansa riippuu yhä enemmän puolueiden kannatusmittausten tuloksista.
Sanna Marinin korvattua Antti Rinteen pääministerinä SDP:n kannatus nousi marraskuun 2019 aallonpohjasta 12,3 prosentista peräti 22,1 prosenttiin toukokuussa 2020. Oli varsin selvää, että puoluejohtaja meni vaihtoon. Sen jälkeen SDP:n kannatus on tasaisesti laskenut.
Toisaalla Katri Kulmuni joutui väistymään keskustan johdosta, mutta Annika Saarikko ei ole onnistunut nostamaan puolueen kannatusta.
Sanna Marinin johtaman SDP:n kannatuksessa on nähty niin jyrkkä nousu kuin pitkä loiva laskukin.

Näin äänestäjät reagoivat – 3 tapaa

Kannatusmittauksista paljastuu kolme kiinnostavaa tapaa, joilla äänestäjät reagoivat politiikan tapahtumiin ja puolueisiin.

1. Bandwagon

Ensin tulee niin sanottu bandwagon- efekti eli voittajan mukaan tempautuminen. Ihmiset haluavat kuulua voittavaan joukkueeseen.
– Vaalien jälkeisissä kyselyissä ihmiset kertovat pikkuisen mieluummin äänestäneensä voittajaa. Tämä selittää sen, että hallituspuolueiden kannatus on vaalitulosta korkeammalla vaalien jälkeen. Se asettuu muutamassa kuukaudessa, Borg selittää.
Sen jälkeen alkaa normaalioloissa oppositiopuolueiden nousu. Koronapandemia on kuitenkin aiheuttanut sen, että Sanna Marinin johtama SDP on pärjännyt pääministeripuolueeksi mittauksissa hyvin. Pandemia on antanut hallituksen keskeisille ministereille media-aikaa, ja kansa näyttää olevan tyytyväinen sen hoitoon.
– Tässä vaiheessa, kahden vuoden kuluttua eduskuntavaaleista, oppositiopuolueet olisivat normaalioloissa korkeammalla kuin nyt, Borg sanoo.

2. Rally round the flag

Toinen reagointitapa on rally round the flag, eli ihmiset tukevat johtajaa, joka kriisitilanteessa hoitaa maan asiat kansalaisten mielestä hyvin.
Esimerkiksi Irakin sota nosti presidentti George W. Bushin kannatusta Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Lokakuussa 2020 Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardem sai koronatilanteessa suuren vaalivoiton.
– Suomessa Marin ja SDP ovat saaneet rally round the flag -ilmiöstä osansa, mutta kun koronatilanteessa on nyt oltu yli vuosi eikä se vielä hellitä, vaikutus häviää, kertoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Veikko Isotalo.

3. Underdog-efekti

Kolmas reaktio on underdog-efekti, eli haastaja voi saada nosteen. Bernie Sandersin valtaisa nousu Hillary Clintonin vastaehdokkaaksi USA:n presidentinvaalien demokraattien esivaaleissa 2016 on tästä kouluesimerkki.
– Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä voittajan peesaaminen on kuitenkin yleisempää, arvioi Isotalo.
Mille sijalle Petteri Orpon johtama kokoomus nousee kuntavaaleissa? Vuosina 2008, 2012 ja 2017 kokoomus on ollut kuntavaalien suurin puolue.

Suomessa ei ole törmätty valegallupeihin

Henkilökeskeisissä vaaleissa äänestäjien mielipiteet voivat muuttua nopeasti.
Suomessa niillä on Borgin mukaan ollut eniten merkitystä presidentinvaaleissa 1994. Käytössä oli ensi kertaa suora, kaksivaiheinen kansanvaali. Tiedettiin, että vaaliäänestyksestä tulisi tiukka.
Ennen ensimmäistä kierrosta tehtiin kannatusmittauksia siitä, kenellä ehdokkaista olisi parhaat mahdollisuudet Martti Ahtisaarta vastaan toisella kierroksella. Elisabeth Rehn oli ainoa, jolla oli mittausten mukaan mahdollisuuksia päihittää Ahtisaari. Nämä tiedot hyödyttivät häntä suuresti.
Rehn sai vaaliviikolla huomattavan siirtymän keskustan Paavo Väyryseltä ja kokoomuksen Raimo Ilaskiveltä. Väyrynen kertoi olleensa mediapelin uhri, eikä hän ollut Borgin mukaan ollut siinä täysin väärässä.
– Myös vaalien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattavan moni raportoi äänestäneensä Rehniä siksi, että katsoi hänellä olleen parhaat mahdollisuudet kakkoskierroksella, Borg muistelee.
"Vihreiden kannattajat jättävät herkemmin äänestämättä kuin muiden puolueiden. Siksi vihreiden kannatus on vahvasti yhteydessä yleiseen äänestysaktiivisuuteen."
Veikko Isotalo, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava
Samoissa vaaleissa tehtiin myös lukuisia ovensuukyselyitä, joiden menetelmät eivät täyttäneet laadukkaan kannatusmittauksen kriteereitä. Toimittajat esimerkiksi kysyivät äänestyspäätöstä sattumanvaraisesti ennakkoäänestämästä tulleilta. Luonnollisesti nämä ”kannatusmittaukset” menivät monella tavalla pieleen.
Yhdysvalloissa törmättiin vuoden 2016 presidentinvaaleissa siihen, että ihmiset eivät kehdanneet sanoa puhelimessa äänestävänsä Donald Trumpia. Tätä on ehdotettu yhdeksi tekijäksi, jonka takia mielipidekyselyt aliarvioivat Trumpin kannatuksen. Mutta jos kyselyn suoritti robotti, vastauksissa ei kainosteltu.
Valegallupeihin ei Suomessa ole törmätty. Sami Borg kuitenkin kertoo, että vedonlyöntitoimistot ovat välittäneet tietoa, että vedonlyöntikertoimilla pystyttäisiin ennustamaan vaalitulos tarkemmin kuin kannatusmittauksella.
– Itse vedonlyöntikertoimet eivät voi kuitenkaan perustua mihinkään muuhun kuin kannatusmittauksiin, Borg huomauttaa.

Äänestysprosentti 2012 ja 2017

Lähde: Tilastokeskus

Vaikuttavatko kannatusmittaukset äänestäjiin?

Kunta- ja eduskuntavaaleissa kannatusmittaukset vaikuttavat äänestämiseen huomattavasti vähemmän kuin presidentinvaaleissa.
Borg sanoo, että kun kannatusmittaus perustuu tilastolliseen otokseen.
– Kun kannatusmittauksia on verrattu vaalituloksiin, on erittäin harvinaista, että mittaukset eivät osu virhemarginaalin sisään. Noin joka toisella äänioikeutetulla on täysin tai melko vakiintunut puoluekanta. Siinä ei tule nopeita vaihdoksia.
Eduskunta- ja kuntavaaleissa kannatusmittauksilla voi olla vaikutusta rajatapauksissa, sanoo valtio-opin tohtorikoulutettava Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.
– Jos näkee, että ehdokas yksi voi saada puolueelle A lisäpaikan eikä ehdokas kaksi puolueesta B ole lähelläkään sitä, on taipumus äänestää sitä, joka voi menestyä, Isotalo toteaa.
Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset on kirimässä vaalivoittoon, vaikka puolueen protestinäkökulma on Sami Borgin mukaan kuntavaalitasolla haastavampi kuin valtakunnallisesti.

Perussuomalaiset saamassa vaalivoiton

Kuntavaalien ennustaminen on hankalampaa kuin valtakunnallisten vaalien, sillä kunnat ovat hyvin erilaisia. Bandwagon-ilmiöstä eli voittajan imusta hyötynevät perussuomalaiset ja SDP.
– Perussuomalaisten protestinäkökulma on kuitenkin kuntavaalitasolla haastavampi kuin valtakunnallisesti. Pieni kysymysmerkki on myös äänes­tysaktiivisuus, kun koronatautitilan- netta ei tiedetä, Sami Borg toteaa.
Perussuomalaiset saavat joka tapauksessa suurvoiton, sillä vuoden 2017 kuntavaaleissa puolueen kannatus oli 8,8 prosenttia. Maaliskuun HS-gallupissa se oli kasvanut suurimmaksi puolueeksi 21,5 prosentin kannatuksella, mutta ero demareihin oli vielä virhemarginaalin sisällä.
Vihreät ovat perinteisesti menestyneet mittauksissa paremmin kuin vaaleissa.
– Syynä on se, että vihreiden kannattajat jättävät herkemmin äänestämättä kuin muiden puolueiden. Siksi vihreiden kannatus on vahvasti yhteydessä yleiseen äänestysaktiivisuuteen, tohtorikoulutettava Isotalo toteaa.
Puoluekannasta riippumatta suomalaiset ovat samanlaisia ainakin yhdessä asiassa: he säännöllisesti pikemminkin ali- kuin yliarvioivat poliittisen tietämyksensä.

Tästä on kyse

  • Riippumaton kannatusmittaus on valtakunnallisesti edustava ja antaa luotettavaa tietoa. 1 000–2 000 vastaajaa ilmoittaa niissä puoluekantansa.
  • Kuntavaalien ennustaminen on vaikeampaa kuin eduskunta- tai presidentinvaalien, koska kunnat ovat keskenään erilaisia.
  • Mittausuutisoinnissa ilmoitetaan pelkistetysti suurimman puolueen virhemarginaali. Tosiasiassa marginaali riippuu otoksen ja puolueen koosta sekä mittauslaitoksen painotusmenetelmistä. Yleensä verkkouutisoinneissa on linkit käytettyihin menetelmiin.
Päivitetty 28.5.2021 – Ilmestynyt 26.4.2021
Kommentoi »