Ulkomaantoimittaja Markus Tiittula julkaisi vuonna 2018 kirjan Trumpin jälkeen, jossa pohdittiin, mitä Donald Trumpin kaltaisen hahmon nousu suurvallan johtajaksi voi merkitä. Tuore kirja Valkokaavuista punahattuihin (Vastapaino) syntyi Washingtonissa asuvan Tiittulan mukaan tarpeesta ymmärtää, ketkä Trumpia tukevat, mitkä mekanismit hänet pitävät vallassa ja kuinka syvästi istuvan presidentin persoona sekä kannattajat ovat muuttaneet republikaanista puoluetta.

– Kaksipuoluejärjestelmä ja puolueiden sisäinen valtakamppailu esivaaleineen mahdollistaa tilanteen, jossa presidentti on hankkinut itselleen lähes koskemattoman aseman. Toki löytyy yhä perinteisiä republikaaneja, joille Trumpin ulkopoliittiset seikkailut Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa, avoimen rasistiset kannanotot tai moraaliset heikkoudet ovat kauhistus, mutta he ovat hiljaa tai marginaalissa.

– Herkkähipiäisenä ja narsistisena johtajana Trump kostaa kaikki poikkipuoliset sanat ja katkaisee kriitikkojen uran jo paikallistasolle ohjaamalla vastukseksi oman tukijansa. Myös hänen hallinnostaan ovat lähteneet tai erotettu kaikki, joilla on ollut omia ajatuksia, Tiittula muistuttaa.

Vastaavia minäminäminä-johtajia löytyy toki pitkin maailmaa ja työpaikkoja, mutta kun kyseessä on USA:n presidentti, oman egon ensisijaisuus tekee niin sisä- kuin ulkopoliittisen toiminnan vaikeaksi ja arvaamattomaksi.

Trumpin tukijat ovat kuitenkin uskossaan horjumattomia, mutta keitä he ovat ja miksi häntä kannattavat?

– Olen vieraillut alt-right -johtajien kotona, seminaareissa, lasvegasilaisella ampumaradalla, vaalitilaisuuksissa ja muissa kannattajien kokoontumisissa. Prototyyppiä ei ole, mutta yksi asia yhdistää: faktoja ei tiedetä, ne kiistetään tai niillä ei ole merkitystä.

– Kun Trump julisti abortinvastustajien kokouksessa, että demokraatit vievät vastasyntyneitä vauvoja lääkärien kanssa viereiseen huoneeseen tapettavaksi, hän ei välittänyt siitä, ettei se ole totta. Eivätkä kannattajat usko sen jälkeen enää muuta tietoa, samoin kuin eivät talousasioissa vaikkapa kauppatullien haittoja USA:n taloudelle ja työpaikoille. Mikä tahansa asia menee sen prisman läpi, oletko Trumpin puolella vai et, Tiittula sanoo.

Vahvoja ääriliikkeitä on ollut Yhdysvalloissa ennenkin, mutta Trump on onnistunut saamaan keskenään erilaista joukkoa taakseen. Yhdistävä tekijä on, että yksi asia – oli se sitten abortinvastustus, aselait, siirtolaisrajoitukset tai kristinuskon asema – on niin tärkeä, että sen vuoksi presidentin muita puolia katsotaan läpi sormien.

– Uskonnollinen oikeisto on silti se, joka on muuttanut suhtautumistaan presidentin vallassaolon aikana. Kun haastattelin heitä ennen vuoden 2016 vaaleja, monet olivat kiusaantuneita Trumpin yksityiselämästä ja härskeistä puheista, eivät halunneet puhua aiheesta tai myönsivät hieman häpeillen äänestävänsä tätä, koska parempaakaan vaihtoehtoa ei löytynyt. Nykyisin samat tahot ylistävät Trumpia ”jumalan valitsemana johtajana”, jonka kritisoiminen on synti, Markus Tiittula kommentoi.

Tiettyjä, kliseisyyteen asti yhteisiä piirteitä kannattajakunnassa kirjoittajankin mukaan on. Valtaosa on valkoisia, maaseudulla tai taantuvissa teollisuuskaupungeissa asuvia miehiä, joille ”Make America great again” tarkoittaa lähinnä oman sosiaalis-taloudellisen valta-aseman palauttamista ja muiden hiljentämistä.

Puhe kansan syvistä riveistä on Tiittulan mukaan silti vailla pohjaa: Trumpille sopii, että äänestysprosentti pysyy alhaisena etenkin suurkaupunkien köyhillä alueilla.

– Suomen kaltaisessa maassa voi olla vaikeaa muistaa, että Yhdysvalloissa äänestäminen on monin paikoin hankalaa. Ihmisiltä puuttuu tietoa, äänestyskelpoisuuteen vaadittavaa todistusta ei ole, vaalipiirirajat muuttuvat, äänestyspaikat ovat auki vain päivällä, niihin voi olla tuntikausien jonot ja niin edelleen. Esimerkiksi pikkupaikkojen asukkailla ja eläkeläisillä on helpompaa, ja heistä moni äänestää republikaaneja.

Lue myös: Konservatiivit: Tolkun ihmisiä, nationalisteja vai säätytietoista yläluokkaa, jonka sydämessä sykkivät koti, uskonto ja isänmaa?

Kaikesta huolimatta Donald Trump on demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti, jolla on vankka kannattajakunta. Onko sillä väliä, millaista retoriikkaa hän käyttää tai millaisia twiittejä suoltaa yön pimeinä tunteina – onhan hänellä siihen oikeus?

– Tietenkin on, mutta tässä ei ole kyse Trumpin tai hänen kannattajiensa hiljentämisestä, vaan nimenomaan demokratiasta. USA:ssa on pitkälti turruttu presidentin käytökseen. Monet myös toteavat, että nehän ovat vain sanoja. Historia on kuitenkin kerta toisensa jälkeen osoittanut, että kansanmurhatkin alkavat sanoista: siitä, että erilaisista tai eri mieltä olijoista tehdään vähemmän ihminen, joka oikeastaan ansaitsee kohtalonsa, Tiittula huomauttaa.

– Viharikokset ja ääriryhmät ovat kasvaneet, mutta ihan arkipäivässä opettajan on vaikea kieltää lasta huutamasta mustalle koulutoverilleen ”painu kotiisi”, kun presidentti on tehnyt siitä hyväksyttävää, Tiittula viittaa Trumpin kommentteihin kongressin naispuolisille demokraattiedustajille.

Vaikein kysymys niin Yhdysvalloissa kuin globaalisti on Tiittulan mukaan se, miten koventuneessa ja ääripolarisoituneessa ilmapiirissä voi käydä poliittista tai ylipäätään julkista keskustelua.

– Rankkakin erimielisyys asioissa, arvoissa ja ideologioissa on eri asia kuin tosiasioiden kieltäminen ja siitä johtuva toimintamalli: älä välitä faktoista, älä kuuntele, älä koskaan myönnä virhettä, valehtele mistä vain ja kuinka härskisti tahansa. Jos tällainen malli saa vallan, katoaa demokratiaan ja laillaan koko ihmisyhteisöön kuuluva yhteinen pohja keskusteluun ja ongelmien ratkaisemiseen.

Markus Tiittula on Washingtonissa asuva toimittaja ja kirjailija, joka on työskennellyt muun muassa Iltalehden, Ylen ja MTV:n ulkomaantoimittajana.