Apu

Uusi laite avaa kissojen mielenliikkeitä: Aalto-yliopistossa toivotaan sen opettavan lisää myös ihmis­aivojen toiminnasta

Uusi laite avaa kissojen mielenliikkeitä: Aalto-yliopistossa toivotaan sen opettavan lisää myös ihmis­aivojen toiminnasta
Näppärä aivotutkimuslaitteisto sopii lemmikkien ja ihmisten tutkimiseen.
Julkaistu: 15.7.2022

Aalto-yliopisto kehittää uutta laitetta aivojen toiminnan tutkimiseen. Sen avulla päästään paremmin perille myös eläinten aivo­toiminnasta.

Ihmisen aivotoimintaa on jo pitkään tutkittu aivojen magneettikenttämittauksilla (MEG). Perinteisen MEG-laitteiston ­suprajohtavat anturit toimivat vain hyvin kylmässä (–269°C), minkä vuoksi niiden ympärille tarvitaan paksu lämpöeriste. Aalto-yliopistossa kehitetään uudenlaista MEG-laitetta, joka perustuu kvanttioptisiin antureihin. Nämä anturit toimivat huoneenlämpötilassa ja ne voidaan tuoda suoraan pään päälle, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat mittaukset.

– Uusi anturisto voidaan sovittaa tutkittavan pään muotoon ja kokoon, olipa kyseessä kissa, koira, vauva tai aikuinen ihminen, sanoo Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkonen.

Parkkosen perheen Roosa-kissa on päässyt mukaan tutkimuksiin.

Parkkosen tiimi aikoo yhdistää uuden menetelmän ja aiemmat kokemuksensa eläinten aivotoiminnan mittaamisesta. Aluksi selvitetään, mitä kissat ja koirat voivat oppia äänimaailmasta. Tutkimuksessa kissat kuulevat laboratoriossa ­toistuvia äänisarjoja, joiden joukossa on satunnaisia poikkeamia ”säännöstä”.

– Tutkimme myös, miten samankaltaista kissojen ja koirien niin sanottu ­rytminen aivotoiminta on ihmisaivoihin verrattuna. Haluamme ymmärtää eri lajien aivotoiminnan samankaltaisuuksia ja eroja ja oppia siten lisää myös ihmis­aivojen toiminnasta.

Kokeessa Lauri Parkkonen piti kvantti­optista MEG-anturia ­Roosa-kissan pään päällä, ja kissa kuunteli ääniä.

Parkkosen perheen Roosa-kissa on jo päässyt mukaan alustaviin mittauksiin. Roosa viihtyy hyvin sylissä, mikä on tärkeää mittauksen onnistumisessa. Koska kissat ovat paikkaherkkiä, sai Roosa tutustua laboratorioon pari tuntia ennen mittauksia. Mittauksen aikana Roosa kuunteli ääniä ja Parkkonen piti sen pään päällä kvanttioptista anturia. Kuvantaminen on kivutonta ja turvallista.

– Saimme mitattua kuuloherätevasteet kahdelle erilaiselle äänelle, jotka esiintyivät eri todennäköisyyksillä. Harvemmin esiintyvälle äänelle kissan aivot tuottivat samankaltaisen poikkeamavasteen kuin ihmisaivotkin vastaavanlaisessa kokeessa.

Parkkosen tiimi yrittää kehittää myös mittausasetelmaa, jolla saisi tarkempaa tietoa vauvojen aivotoiminnasta.

Kommentoi »