Viime syksynä Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kirjoitti Facebookissa, että seuraavan vuoden aikana jokainen nuorisotoimen 400 työntekijästä tapaa nuoria.
Näin Laitio kirjoitti: Ensi vuonna nuorisoasiainkeskuksessa ei voi olla töissä ilman, että tapaa helsinkiläisiä nuoria. Vuoden 2014 aikana jokainen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen 400 työntekijästä lähtee liikkeelle haastattelemaan nuoria siitä, millaista heidän elämänsä on nyt ja miltä heidän tulevaisuutensa näyttää. Haastattelujen tulokset käydään läpi yhdessä nuorten ja päättäjien kanssa. Nämä keskustelut määrittävät nuorisoasiainkeskuksen tulevaisuuden suunnan.
Ensimmäinen ajatukseni oli: Miksi kukaan ei ole tätä aiemmin hoksannut? Kuinka joku voi edes työskennellä nuorisotoimessa ilman kontaktia nuoriin?
Varmasti nuorisotoimessa ajatus on herättänyt vastustustakin. Että ei kai tässä kiireen keskellä ehdi juosta nuorten perässä kun töitäkin pitäisi tehdä.
Mutta muutos kuulostaa kaikin puolin viisaalta: Laition idea on esimerkki uudenlaisesta avoimemmasta hallintokulttuurista, jota monessa virastossa kaivattaisiin. Sellaisesta, jossa virkamiehet eivät istu norsunluutorneissaan eristäytyneenä, vaan asiakkaat ja kansalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihinsa.
Hyvä ja avoin hallinto toimii niin, että viranomaiset unohtavat hallitsijan ja alamaisen asetelman. Kaupungin – ja valtion – virkakoneisto on ihmisiä varten, eikä toisin päin. Viranomainen kuuntelee ja arvostaa kansalaisia, yksilöitä, ja tarjoaa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotain on oivallettu Yhdysvalloissa, jossa virkamiehestä käytetään nimistystä civil servant. Sen voisi kääntää yhteisön palvelijaksi. Virkamies palvelee yhteisöään.
Toinen esimerkillinen uudistaja on Nina Ignatius. Keskoskaapissa nukkuvaa vauvaansa katsoessaan hän mietti, kuinka saisi lämpimät vauvanvaatteet lapsen päälle. Sairaalan vaatteet oli liian vaikea pukea. Ignatius päätyi miettimään, voisiko vaatteet tehdä paremmin, helpommin puettaviksi. Syntyi Beibamboo-vaateyritys, joka tekee helposti puettavia ja hygieenisiä vauvanvaatteita sairaalakäyttöön. Viime vuonna Ignatius pääsi talouslehti Forbesin maailman neljänkymmenen innovatiivisen yli nelikymppisen naisen listalle.
Ignatiuksen ja laition kaltaisten uudistajien salaisuus on yksinkertainen: he kysyvät usein kysymyksen: miten tämän asian voisi tehdä paremmin? Heidän ei kuule sanovan, että näin kuuluu tehdä, koska näin on aina tehty.
Ignatius ja Laitio ovat molemmat Imagen Sankarit 2014 -teemanumeron haastateltavia.
Toimituksen ja lukijoiden ehdotuksia läpikäymällä keräsimme viisitoista innostavaa ja esikuvallista henkilöä. Sankarien listalle olisi toki mahtunut moni muukin: osa ei ehtinyt tai voinut tulla mukaan juttuun ja muutamia säästimme tuleviksi sankareiksi.
Yhteistä Imagen valitsemille sankareille on halu uudistaa. Yksi haluaa muuttaa suomalaisen terveydenhuollon ja uskoo, että laatua parantamalla säästetään julkisissa menoissa 1,5 miljardia euroa. Toinen haluaa tehdä asioista parempia muotoilun avulla ja kolmas panna suomalaiseen lavarunouteen vauhtia. Nämä ihmiset tekevät asiat paremmin ja parantavat maailmaa.
Image haluaa inspiroida ja innostaa. Siksi olemme perustaneet Image-akatemian. Akatemian tarkoituksena on järjestää seminaareja sekä tarjota koulutusta.
Kyseessä on uusi aluevaltaus lehdelle, mutta samalla luonteva jatke: Image-akatemia yhdistää lehden verkoston asiantuntijat ja loistavat tekijät myös muualla kuin lehden sivuilla. Haluamme tarttua ajassa oleviin ilmiöihin ja olla mukana oppimassa uutta.
Tänä vuonna tarkoituksena on järjestää neljä seminaaria. Ensimmäisessä seminaarissamme esiintyy osa tämän lehden Sankarit 2014 -jutun henkilöistä. He kertovat meille, miten muutos tehdään.
Lisää Sankarit 2014 -seminaarin sisällöstä ja Image-akatemiasta osoitteessa www.image.fi/akatemia. ■
