Apu

Apu-lehden ensimmäisen numeron myyjä ikuistettiin 1933 taideteokseen – Nyt se palaa uskomattomien mutkien kautta kotiin

Apu-lehden ensimmäisen numeron myyjä ikuistettiin 1933 taideteokseen – Nyt se palaa uskomattomien mutkien kautta kotiin
Vuonna 1933 taiteilija kuvasi Apua myyvän työttömän. Lehti perustettiin auttamaan työttömäksi laman aikaan jääneitä perheellisiä. Irtonumero maksoi 2 markkaa, josta myyjä sai 1,25 markkaa. Monelle tuon ajan perheelliselle miehelle se oli elämänlanka.
Julkaistu: 27.5.2021
Puhelin soi kesken työpäivän. Soittaja esittäytyy. Hän on Fritzi Salmi, Avun takavuosien tähtipakinoitsija Erkki Mikael Salmen (1924–1979) leski ja hänellä on kerrottavaa.
Muuton yhteydessä tavaroiden joukosta on löytynyt grafiikanteos, joka kuvaa Avun varhaisia vaiheita. Olisimmeko kiinnostuneita kuulemaan lisää, Salmi kysyy. Olemme toki, vastaan.
Ei aikaakaan, kun on käynyt ilmi, että Fritzi Salmen kertoma teos on harvinaisuus. Se on teoksen valmistumisvuonna 1933 nuoren Sakari Saarikiven tekemä grafiikanteos, joka kuvaa ensimmäistä Apu-numeroa myyvää työtöntä miestä.
Apuun takavuosina pakinoita kirjoittaneen Erkki Mikael Salmen leski Fritzi Salmi lahjoitti Avulle historiallisen taideteoksen. Se kuvaa kaikkien aikojen ensimmäistä Apua myyvää työtöntä miestä.

Yhdeksän vedosta yhä kateissa

Aikanaan työstä on tehty kymmenen vedosta, mutta ei ole tietoa, mihin maailma on ne heittänyt. Tässä nyt on vedosnumero yksi, ja Fritzi Salmi haluaisi lahjoittaa sen takaisin sinne mihin se kuuluukin – Apu-lehden toimitukseen.
Sovimme asian siltä istumalta. Ilman muuta näin historiallinen teos otetaan vastaan ja tehdäänpä siitä juttu Apu-lehteen. Lupaan soittaa takaisin ja tehdä pienen haastattelun aiheen tiimoilta.
Kuluu jokunen päivä ja palaamme aiheeseen. Soitan Fritzi Salmelle, jonka mies kirjailija, pakinoitsija, mainosmies, julkkis Erkki-Mikael kirjoitti takavuosina Apuun tavattoman suosittuja pakinoita.
"Se löytyi, kun muutin vielä pienempään asuntoon. Päätin, että soitan Apuun, että taulu voisi palata kotiinsa, minne se mielestäni kuuluu."
Frizi Salmi
Niiden vakiohenkilöitä olivat Samuel Väsy, perheenisä, jota rasitti tuplavahinko eli kaksospojat Helpertti ja Vilpertti (Tommi Rinne esitti tv-sarjassa nimiroolia), sekä Isaskar Keturi, joka huijasi ihmisiä lähinnä huvikseen. Kukapa unohtaisi Hannes Häyrisen mainiota nimihahmoa Suomi-filmissä?
Kuinka tämä Apu-teos saapui teille, Fritzi Salmi? Onko tästä muistikuvia?
– Ikävä kyllä minulla ei ole muistikuvia siitä. Kun menimme aikanaan naimisiin, tämä taulu oli jo miehelläni. Hän oli sen jossain vaiheessa saanut, ilmeisesti A-lehdet omistaneilta Lyytikäisiltä, perhetutuiltamme. Siitä lähtien taulu on kulkenut mukanamme, ensin seinällä, mutta kun muutimme pienempiin asuntoihin ja seinätila väheni, taulukin siirtyi tavaroiden joukkoon. Nyt se löytyi, kun muutin vielä pienempään asuntoon. Päätin, että soitan Apuun, että taulu voisi palata kotiinsa, minne se mielestäni kuuluu.
Apu-lehti perustettiin lamavuonna 1933. Lehden nimi viittaa työttömien avustamiseen. Lehteä myivät ainoastaan työttömät, jotka saivat myynnistä rahaa. Taiteilija Sakari Saarikivi teki myyjästä teoksen.

Apua työttömille

Kiitos tästä, kiittelen Salmea lehden ja A-lehtien puolesta. Tässä teoksessa nimittäin tiviistyy kaikki se, mikä tekee Apu-lehdestä erityisen. Kun lehti perustettiin vuonna 1933, sillä oli erityinen sanoma.
Nimensä mukaisesti lehti tehtiin auttamaan työttömäksi laman aikaan jääneitä perheellisiä. Irtonumero 2 markkaa, josta myyjä sai 1,25 markkaa. Monelle tuon ajan perheelliselle miehelle se oli elämänlanka.
Tämän kaiken on tämä teos aikanaan taiteeksi ikuistanut S. Saarikivi. Ja nyt se on palaamassa matkoiltaan kotiin.
Fritzi Salmi on tyytyväinen. Romanttinen tapaaminen Erkki Mikael Salmen kanssa Atlantilla 1950-luvulla johti avioliiton satamaan ja yhteiselämään, jota siivittivät oman perheen sattumuksista ideoita saaneet pakinat. Ja yli 40 vuotta leskeksi jäätyään Fritzi Salmi löytää taulun ja päättää soittaa Apuun. Sen pituinen se.
Kommentoi »