Image

Usko tulevaisuuteen



Usko tulevaisuuteen

Lentävät robotit, liikkuvat keinoraajat ja käsiä heiluttamalla ohjattavat tietokoneet kuulostavat tulevaisuuden huimilta keksinnöiltä. Mutta eivät ne ole. Ne ovat nykyaikaa.
Teksti Heikki Valkama

En varmaan ole ainoa, josta tuntuu siltä, että teknologia kehittyy entistäkin kovemmalla vauhdilla: keksinnöistä, joita ennen pidettiin scifinä, uutisoidaan jatkuvasti.

Teknologian kehityksen vauhtia on vaikea todentaa numeroilla, eikä suoraa mittaria ole, kertoo Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Olli Hietanen. Silti vaikkapa tietokoneiden laskentakyvyn eksponentiaalinen kasvu on yksi esimerkki vauhdista. Toinen todiste on tieteellisten artikkelien määrä.

”Maailmassa on julkaistu kaikkiaan noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia, joista puolet on viimeisen 20 vuoden ajalta. Seuraavat 20 vuotta tulevat muuttamaan maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta”, Hietanen arvelee. Robotiikan, genetiikan, materiaalien ja ties kuinka monen muun teknologian alalla on tehty läpimurtoja, jotka muuttavat koko ihmiskuntaa.

Hietasen mukaan elämme aikaa, josta tulevaisuuden historioitsijat kirjoittavat teknologisena räjähdyksenä.

Muutos on niin nopea, että sen perässä on vaikea pysyä. Keksintöjen jäljessä seuraa keskustelu arvoista: saako ihmisiä monistaa, miten suhtautua inhimillisiin robotteihin, voiko ihmiselle kasvattaa kolmannen käden… 

Yksi esimerkki teknologian perässä laahaavasta keskustelusta ovat kyberturvallisuuden kysymykset, joita Jarno Limnéll esittää tässä lehdessä (s. 9). Bittimaailman kyky kerätä tietoa ihmisistä on kehittynyt niin nopeasti, että arvokeskustelu – saati lainsäädäntö – ei ole pysynyt perässä.

Tulevaisuudentutkija Hietanen uskoo, että edessä oleva suuri arvokeskustelu saattaa suistaa insinöörien suunnitteleman tulevaisuuden raiteiltaan: ”Emme ole vielä nähneet arvokeskustelua, jonka teknologian nopea kehittyminen herättää. Se voi saada jopa uskonnollisia piirteitä. Yhteiskunnallinen keskustelu tulee olemaan rajua. Voi syntyä uusia ideologioita, jotka voivat panna uusiksi koko teknologisen muutoskartan.”

Kun ihmiskunta siirtyi valistuksen aikaan, kului 200 vuotta uskonsotiin. Toivottavasti mahdollisesta teknoräjähdyksen ajasta selvitään pienemmillä konflikteilla.

Suomessa mobiiliala on ollut teknologian kehityksen kärjessä.

Slush 2013 -tapahtumassa viime syksynä Helsinki julistettiin maailman mobiilipääkaupungiksi. Rovion ja Supercellin kaltaisten menestyvien peliyritysten myötä julkisuudessa saa helposti kuvan, että kyse olisi vain kännykkäpelien tekemisestä. 

Toki Rovio ja Supercell ovat tehneet ihmeitä, mutta Suomessa kehitetään kaikenlaista teknologiaa mobiileista terveyspalveluista keinoneniin.

Tässä lehdessä kerromme, mistä mobiili-Helsingissä on oikein kyse (s.36). Miksi juuri Helsinkiin syntyy uusia jännittäviä yrityksiä? Yksinkertainen resepti on tämä: koodaajien kultainen sukupolvi demoineen, pelifirmojen ensimmäisen aallon menestys vuosituhannen alussa sekä Nokian mahtiaika loivat pohjan nykyisten mobiilifirmojen menestykseen.

Itse mobiilihuuma johtuu siitäkin, että ala on yksi harvoista, jolla on talouden vaikeista ajoista huolimatta positiivista kerrottavaa. Kun taloudella menee huonosti, menestystarinoita kaivataan entistä enemmän.

Tulevaisuudenusko on kaiken keskellä virkistävää. Harvassa ovat Suomessa ne toimialat, joilla suurin osa ajattelee, että huominen on parempi kuin eilinen. Kaiken lisäksi vaikkapa Supercell ja Grand Cru onnistuvat kuulostamaan yritysfilosofialtaan idealistisilta ja innostavilta.

Ei ihme, että Slush 2013:ssa kävivät näyttäytymässä puolet Suomen kärkipoliitikoista pääministeri Kataista myöten. Usko tulevaisuuteen on kovaa valuuttaa.

Kuten mobiilipelejä tekevän Playforian toimitusjohtaja Daniel Borek artikkelissamme kiteyttää: peliala ei ole Suomen pelastaja, mutta se antaa signaalin muillekin aloille. Pienet suomalaisfirmat voivat menestyä maailmanmarkkinoilla. ■

208 | Maaliskuu 2014

Julkaistu: 26.2.2014